Petra Himberg
Yle
Sydän hakkaa, kädet tärisevät ja tekisi mieli juosta karkuun. Liki kaikki jännittävät joskus, mutta entä sitten kun jännittämisestä tulee koko elämää hallitseva tunne?
On arveltu, että joka kuudes meistä kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta niin, että jättää mieluummin menemättä. Pahimmillaan jännittäjä voi eristäytyä muista ihmisistä kokonaan.
Näyttelijä Ria Kataja oli ison uusperheen hiljainen sivustakatsoja, jolle tarkkailijan rooli jäi päälle.
Epävarma tyttö pääsi kuitenkin teatterikorkeakouluun, jossa varsinkin harjoitustilanteet olivat kauhun paikka. Näyttämöllä sujui hyvin, mutta kahvitauot Ria vietti vessassa muita pakoillen. Häpeä ja epävarmuus saivat Rian sulkeutumaan omaan maailmaansa.
Sirpa Syrjälä työskenteli hitsaajana ja koki olevansa maskin takana turvassa.
Kahvitauot olivat hänellekin kauhun paikka ja lopulta elinikäinen jännittäminen veivät hänet syvään masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ria Kataja ja Sirpa Syrjälä kertovat Inhimillisessä tekijässä vähätellystä ja vaietusta asiasta.
Molemmat sanovat, että oma ääni alkoi löytyä, kun uskalsi tunnustaa oman epävarmuutensa ja hakea apua. Ria uskalsi vaatia oikeuksiaan saatuaan potkut elokuvaroolista raskauden takia ja Sirpa löysi jännittäjien vertaisryhmän.
Ohjelmassa mukana on myös psykologi Pia Kaulio, joka muistuttaa siitä, että jännittäminen on varsin fyysinen reaktio, johon ensiapu voi löytyä yksinkertaisista lääkkeistä. Jännittäminen on opittu reaktio, josta voi myös oppia pois.
Teksti: Inhimillinen tekijä
