Hyppää pääsisältöön

Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915

Venäjän tsaari Nikolai II kävi Helsingissä vain kerran. Nikolaita ei Suomessa rakastettu ja vastaanotto oli viileä. Vierailusta tehtiin kuitenkin vastoin sensuurin määräyksiä filmi, joka on Ylen arkiston arvokkaimpia filmejä.

Kuvaaja Oscar Lindelöfin tallentama mykkä filmi on runsaat kymmenen minuuttia pitkä. Ohessa on samasta filmistä myös lyhennelmä, johon on myöhemmin tehty jälkiäänitys.

Kuvaaja Oscar Lindelöf joutui maaliskuussa 1915 pysyttelemään piilossa neljä vuorokautta, sillä venäläiset viranomaiset vaativat, että filmi on lähetettävä sensuroitavaksi Pietariin.

Sensuuri ei päässyt kuitenkaan filmiin käsiksi. Tsaarin vierailusta kertova filmi on nyt Elävän arkiston vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia filmejä.

Tsaari Nikolai II vierailu Helsingissä v. 1915. Kuvassa kuvaaja.
Tsaarin vierailu oli aikansa mediatapahtuma. Tsaari Nikolai II vierailu Helsingissä v. 1915. Kuvassa kuvaaja. Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus

Nikolain vastaanotto oli kaikkinensa viileä, virallinen ja muodollinen, koska Suomi eli sortokausien ikeessä. Hallitsija oli nimittäin antanut jo vuonna 1899 ns. Helmikuun manifestin, joka käynnisti ensimmäisen sortokauden.

Manifestia vastaan oli kerätty yli puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi. Adressia lähti viemään Pietariin 500 miehen Suuri lähetystö, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan.

Nyt Suomessa elettiin toista sortokautta. Keisarin vierailu olikin huonosti ajoitettu. Vuotta aikaisemmin Nikolai II oli vahvistanut suunnitelman Suomen venäläistämiseksi.

Venäjä ja sen osana muodollisesti myös Suomi kävivät ensimmäistä maailmansotaa. Romanovien 300 vuotta jatkunut valtakausi oli murentumassa ja tsaarinvalta natisi liitoksissaan.

Vuoden 1916 loppupuolella menetti väkivaltaisesti henkensä Grigori Rasputin. Tämä karismaattinen munkki oli saanut Venäjän hovissa näkyvän vallan, koska hän pystyi hillitsemään tsaarin ainoan pojan, Aleksein, verenvuototautia. Rasputin viehätti myös eroottisella vetovoimallaan hovin ja sen lähipiirin naisia.

Kohta oli myös tsaarin vuoro joutua vallankumouksen pyörteisiin. Bolsevikkien saatua vallan hänet karkotettiin Siperiaan.

Heinäkuun 17. päivänä 1918 varhain aamulla teloituskomppania ampui tsaarin ja koko hänen perheensä: suuriruhtinatar Aleksandran, kruununperijä Aleksein ja tyttäret Marian, Tatjanan, Anastasian ja Olgan. Ruumiit heitettiin kaivoskuiluun.

Tsaariperheen jäännökset löydettiin vuonna 1979. DNA-tutkimusten perusteella tunnistetut jäännökset haudattiin vuonna 1998 Pietari-Paavalin katedraaliin.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto