Reijo Perälä
Yle
Venäjän tsaari Nikolai II kävi Helsingissä vain kerran: se tapahtui 10. maaliskuuta vuonna 1915. Nikolaita ei Suomessa rakastettu ja vastaanotto oli viileä. Vierailusta tehtiin kuitenkin vastoin sensuurin määräyksiä filmi, joka tänä päivänä on Ylen arkiston historiallisesti arvokkaimpia tallenteita.
Kuvaaja Oscar Lindelöfin tallentama mykkä filmi on runsaat kymmenen minuuttia pitkä. Ohessa on samasta filmistä myös lyhennelmä, johon on myöhemmin tehty jälkiäänitys.
Kuvaaja Oscar Lindelöf joutui maaliskuussa 1915 pysyttelemään piilossa neljä vuorokautta, sillä venäläiset viranomaiset vaativat, että filmi on lähetettävä sensuroitavaksi Pietariin.
Sensuuri ei päässyt kuitenkaan filmiin käsiksi. Tsaarin vierailusta kertova filmi on nyt Elävän arkiston vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia filmejä.
Nikolain vastaanotto oli kaikkinensa viileä, virallinen ja muodollinen, koska Suomi eli sortokausien ikeessä. Hallitsija oli nimittäin antanut jo vuonna 1899 ns. Helmikuun manifestin, joka käynnisti ensimmäisen sortokauden.
Manifestia vastaan oli kerätty yli puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi. Adressia lähti viemään Pietariin 500 miehen Suuri lähetystö, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan.
Nyt Suomessa elettiin toista sortokautta. Keisarin vierailu olikin huonosti ajoitettu. Vuotta aikaisemmin Nikolai II oli vahvistanut suunnitelman Suomen venäläistämiseksi.
Venäjä ja sen osana muodollisesti myös Suomi kävivät ensimmäistä maailmansotaa. Romanovien 300 vuotta jatkunut valtakausi oli murentumassa ja tsaarinvalta natisi liitoksissaan.
Vuoden 1916 loppupuolella menetti väkivaltaisesti henkensä Grigori Rasputin. Tämä karismaattinen munkki oli saanut Venäjän hovissa näkyvän vallan, koska hän pystyi hillitsemään tsaarin ainoan pojan, Aleksein, verenvuototautia. Rasputin viehätti myös eroottisella vetovoimallaan hovin ja sen lähipiirin naisia.
Kohta oli myös tsaarin vuoro joutua vallankumouksen pyörteisiin. Bolsevikkien saatua vallan hänet karkotettiin Siperiaan.
Heinäkuun 17. päivänä 1918 varhain aamulla teloituskomppania ampui tsaarin ja koko hänen perheensä: suuriruhtinatar Aleksandran, kruununperijä Aleksein ja tyttäret Marian, Tatjanan, Anastasian ja Olgan. Ruumiit heitettiin kaivoskuiluun.
Tsaariperheen jäännökset löydettiin vuonna 1979. DNA-tutkimusten perusteella tunnistetut jäännökset haudattiin vuonna 1998 Pietari-Paavalin katedraaliin.
