Hyppää pääsisältöön

Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915

Venäjän tsaari Nikolai II kävi Helsingissä vain kerran. Nikolaita ei Suomessa rakastettu ja vastaanotto oli viileä. Vierailusta tehtiin kuitenkin vastoin sensuurin määräyksiä filmi, joka on Ylen arkiston arvokkaimpia filmejä.

Kuvaaja Oscar Lindelöfin tallentama mykkä filmi on runsaat kymmenen minuuttia pitkä. Ohessa on samasta filmistä myös lyhennelmä, johon on myöhemmin tehty jälkiäänitys.

Kuvaaja Oscar Lindelöf joutui maaliskuussa 1915 pysyttelemään piilossa neljä vuorokautta, sillä venäläiset viranomaiset vaativat, että filmi on lähetettävä sensuroitavaksi Pietariin.

Sensuuri ei päässyt kuitenkaan filmiin käsiksi. Tsaarin vierailusta kertova filmi on nyt Elävän arkiston vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia filmejä.

Tsaari Nikolai II vierailu Helsingissä v. 1915. Kuvassa kuvaaja.
Tsaarin vierailu oli aikansa mediatapahtuma. Tsaari Nikolai II vierailu Helsingissä v. 1915. Kuvassa kuvaaja. Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus

Nikolain vastaanotto oli kaikkinensa viileä, virallinen ja muodollinen, koska Suomi eli sortokausien ikeessä. Hallitsija oli nimittäin antanut jo vuonna 1899 ns. Helmikuun manifestin, joka käynnisti ensimmäisen sortokauden.

Manifestia vastaan oli kerätty yli puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi. Adressia lähti viemään Pietariin 500 miehen Suuri lähetystö, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan.

Nyt Suomessa elettiin toista sortokautta. Keisarin vierailu olikin huonosti ajoitettu. Vuotta aikaisemmin Nikolai II oli vahvistanut suunnitelman Suomen venäläistämiseksi.

Venäjä ja sen osana muodollisesti myös Suomi kävivät ensimmäistä maailmansotaa. Romanovien 300 vuotta jatkunut valtakausi oli murentumassa ja tsaarinvalta natisi liitoksissaan.

Vuoden 1916 loppupuolella menetti väkivaltaisesti henkensä Grigori Rasputin. Tämä karismaattinen munkki oli saanut Venäjän hovissa näkyvän vallan, koska hän pystyi hillitsemään tsaarin ainoan pojan, Aleksein, verenvuototautia. Rasputin viehätti myös eroottisella vetovoimallaan hovin ja sen lähipiirin naisia.

Kohta oli myös tsaarin vuoro joutua vallankumouksen pyörteisiin. Bolsevikkien saatua vallan hänet karkotettiin Siperiaan.

Heinäkuun 17. päivänä 1918 varhain aamulla teloituskomppania ampui tsaarin ja koko hänen perheensä: suuriruhtinatar Aleksandran, kruununperijä Aleksein ja tyttäret Marian, Tatjanan, Anastasian ja Olgan. Ruumiit heitettiin kaivoskuiluun.

Tsaariperheen jäännökset löydettiin vuonna 1979. DNA-tutkimusten perusteella tunnistetut jäännökset haudattiin vuonna 1998 Pietari-Paavalin katedraaliin.

Teksti: Reijo Perälä

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?