Hyppää pääsisältöön

Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915

Venäjän tsaari Nikolai II kävi Helsingissä vain kerran. Nikolaita ei Suomessa rakastettu ja vastaanotto oli viileä. Vierailusta tehtiin kuitenkin vastoin sensuurin määräyksiä filmi, joka on Ylen arkiston arvokkaimpia filmejä.

Kuvaaja Oscar Lindelöfin tallentama mykkä filmi on runsaat kymmenen minuuttia pitkä. Ohessa on samasta filmistä myös lyhennelmä, johon on myöhemmin tehty jälkiäänitys.

Kuvaaja Oscar Lindelöf joutui maaliskuussa 1915 pysyttelemään piilossa neljä vuorokautta, sillä venäläiset viranomaiset vaativat, että filmi on lähetettävä sensuroitavaksi Pietariin.

Sensuuri ei päässyt kuitenkaan filmiin käsiksi. Tsaarin vierailusta kertova filmi on nyt Elävän arkiston vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia filmejä.

Tsaari Nikolai II vierailu Helsingissä v. 1915. Kuvassa kuvaaja.
Tsaarin vierailu oli aikansa mediatapahtuma. Tsaari Nikolai II vierailu Helsingissä v. 1915. Kuvassa kuvaaja. Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus

Nikolain vastaanotto oli kaikkinensa viileä, virallinen ja muodollinen, koska Suomi eli sortokausien ikeessä. Hallitsija oli nimittäin antanut jo vuonna 1899 ns. Helmikuun manifestin, joka käynnisti ensimmäisen sortokauden.

Manifestia vastaan oli kerätty yli puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi. Adressia lähti viemään Pietariin 500 miehen Suuri lähetystö, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan.

Nyt Suomessa elettiin toista sortokautta. Keisarin vierailu olikin huonosti ajoitettu. Vuotta aikaisemmin Nikolai II oli vahvistanut suunnitelman Suomen venäläistämiseksi.

Venäjä ja sen osana muodollisesti myös Suomi kävivät ensimmäistä maailmansotaa. Romanovien 300 vuotta jatkunut valtakausi oli murentumassa ja tsaarinvalta natisi liitoksissaan.

Vuoden 1916 loppupuolella menetti väkivaltaisesti henkensä Grigori Rasputin. Tämä karismaattinen munkki oli saanut Venäjän hovissa näkyvän vallan, koska hän pystyi hillitsemään tsaarin ainoan pojan, Aleksein, verenvuototautia. Rasputin viehätti myös eroottisella vetovoimallaan hovin ja sen lähipiirin naisia.

Kohta oli myös tsaarin vuoro joutua vallankumouksen pyörteisiin. Bolsevikkien saatua vallan hänet karkotettiin Siperiaan.

Heinäkuun 17. päivänä 1918 varhain aamulla teloituskomppania ampui tsaarin ja koko hänen perheensä: suuriruhtinatar Aleksandran, kruununperijä Aleksein ja tyttäret Marian, Tatjanan, Anastasian ja Olgan. Ruumiit heitettiin kaivoskuiluun.

Tsaariperheen jäännökset löydettiin vuonna 1979. DNA-tutkimusten perusteella tunnistetut jäännökset haudattiin vuonna 1998 Pietari-Paavalin katedraaliin.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.