Hyppää pääsisältöön

Seksuaalista halua ja nautintoa etsimässä



– Lohduttomampaan suuntaan on mennyt, huokaa Kuopion yliopistollisen sairaalan seksuaaliterapeutti Pirkko-Liisa Laitinen pohtiessaan keski-ikäisten suomalaisten seksielämää. Ongelmia ei tietenkään ole kaikilla eikä halun ja intohimon vähenemiseen ole yhtä ainoaa syytä, mutta hektinen elämänrytmi heijastuu makuuhuoneeseen.

– Kun katson vastaanotolleni tulevien pariskuntien kalentereita, niin ei ihme että parisuhteen hoidolle saati seksin harrastamiselle ei jää aikaa, hän toteaa.

Laitinen kohtaa työssään sen, minkä tietävät myös suomalaisen seksin tutkijat. Yleisesti ottaen seksuaalinen halu on vähentynyt, mutta ennen kaikkea naisten ja miesten seksuaalisen halun välissä on kuilu.

Esimerkiksi noin nelikymppisistä miehistä noin 90 prosenttia tuntee seksuaalista halua ainakin muutaman kerran viikossa, mutta naisista vain noin puolet. Naisilla seksuaalinen halu liittyy huomattavasti miehiä useammin puolisoon tai vakituiseen kumppaniin: esimerkiksi 35–54-vuotias sinkkumies tuntee seksuaalista halua keskimäärin kuutena päivänä viikossa, kun vastaavassa tilanteessa elävä samanikäinen nainen pari kertaa viikossa.

YLE AkuuttiYksi pariskuntien seksielämän koetinkivistä on lapsen syntymä.

– Joskus nainen omistautuu jo raskausaikana tulevalle lapselle ja äitiys syrjäyttää parisuhteen, sanoo seksuaaliterapeutti Pirkko-Liisa Laitinen. Ulkopuolisuuden kokemus ajaa miehen helposti etsimään esimerkiksi uusia harrastuksia tai mikä pahinta, rinnakkaissuhteen. Se kuitenkin on aina katastrofi parisuhteelle, muistuttaa Laitinen.

Sairaus ja seksuaalisuus

Monilla sairauksilla voi olla suoria fysiologisia vaikutuksia seksuaalisuuteen. Naisilla esimerkiksi munasarjojen poisto lopettaa estrogeenin tuotannon fertiilillä naisella, ja eturauhasen poisto vie mieheltä erektion. Myös monet lääkkeet ja hoidot, kuten esimerkiksi sytostaatti- ja sädehoidot sekä mieliala- tai verenpainelääkkeet aiheuttavat seksuaalielämän ongelmia.

– Oli sairaus mikä tahansa, niin se yleensä muuttaa omaa kehonkuvaa ja siihen liittyen sukupuoli-identiteettiä eli miten ihminen kokee naiseutensa tai miehisyytensä sairauden jälkeen, Laitinen pohtii. Esimerkiksi rinnat samoin kuin sukupuolielimet ovat erittäin tärkeä osa seksuaalisuutta.

YLE AkuuttiSeksuaaliterapeutti katsoo valokuvaaja Leena Louhivaaran Saa katsoa -näyttelyä rintasyöpään sairastuneista naisista kuopiolaisessa valokuvakeskuksessa.

– Rohkeita, hienoja naisia, Laitinen ihailee. Olisi aika kummallista, mikäli poistettu rinta ei pysäyttäisi naista miettimään sen merkitystä naiseudelle tai parisuhteelle, sanoo Laitinen ja katselee kuvaa naisesta, jolla toisen rinnan paikalla on vain vaakasuora arpi.

– Tuossa tilanteessa punnitaan myös miehen kokemusmaailma. Jos suhde miehen ja naisen välillä on kunnossa, voi koskettaa myös sellaista mitä ei ole – nimittäin ihmistä siinä.

Normaali on noin kerran viikossa?

Tutkimusten mukaan aikuisten suomalaisten yhdyntäaktiivisuus on vähentynyt noin 20 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Suomalaismies on yhdynnässä keskimäärin 4,8 kertaa kuukaudessa ja keskiverto suomalaisnainen 4,3 kertaa kuukaudessa. Tai jos lasketaan toisella tapaa, niin joka toinen suomalainen on yhdynnässä enintään joka toinen viikko. Paljonko on paljon ja mikä on normaalia?

– Törmään vastaanotollani usein me ja muut -vertailuihin. Normaalin perään kysellään varsinkin silloin, kun lehdestä on luettu kuinka paljon seksiä suomalaiset harrastavat. Mutta vain ihminen itse tai pariskunta keskenään tietää mikä riittää ja mihin voi tyytyä, korostaa Laitinen.

Yhdynnät ovat siis vähentyneet, mutta suomalaisten itsetyydytys on lisääntynyt huimasti. Kun vuonna 1971 keski-ikäisistä miehistä noin 60 prosenttia oli joskus kokeillut itsetyydytystä, oli vastaava luku vuonna 1997 97 prosenttia. Itsetyydytystä ainakin kerran kokeilleiden keski-ikäisten naisten osuus on noussut 30 prosentista yli 90 prosenttiin reilussa 30 vuodessa. Parisuhteessa itsetyydytys on nykyisin kaksi kertaa yleisempää kuin 90-luvun alussa.

– Kiire, tyytymättömyys kumppaniin ja kommunikaatio-ongelmat parisuhteessa, kertaa Pirkko-Liisa Laitinen.

Miten sen sanoisi…

Sekä oma että puolison haluttomuus on usein yhteydessä siihen kuinka helppoa tai vaikeata sukupuoliasioista on keskustella kumppanin kanssa. Toisaalta onni parisuhteessa, tai pikemminkin sen puuttuminen, heijastuu joko seksin määrään tai laatuun, tai molempiin. Seksi on suomalaisille yhä asia, josta on vaikea puhua.

YLE Akuutti– Ei kyetä kertomaan puolisolle omia toiveita eikä mieltymyksiä. Kukapa sitä huonoa seksiä haluaisi!

Ihmiset eivät kuitenkaan opi puhumaan seksistä luontevasti terapeutin mahtikäskyllä.

– Lähtekää liikkeelle pienin askelin, Laitinen kannustaa pariskuntia. Oman halunsa voi viestittää hyvin pienin elein, nainen vaikkapa sen pitsiyöpaidan avulla.

Ratkaisu seksuaaliterapeutilta?

Seksielämän ongelmat ovat aina yksilöllisiä ja patenttiratkaisua solmujen avaamiseen ei ole olemassa.

– Seksuaaliterapeutti voi vain tukea ja ohjata, sanoo Pirkko-Liisa Laitinen. Hänen mukaansa pariskunnat ovat kuitenkin jo ylittäneet monta kynnystä tullessaan seksuaaliterapeutin vastaanotolle, ja se näkyy motivaatiossa löytää ilo uudestaan yhdessä.

Seksuaaliterapeutin palveluja saa pääasiassa yksityisiltä lääkäriasemilta ja muutamista, lähinnä yliopistosairaaloista. Pirkko-Liisa Laitinen korostaa kaikkien terveydenhuoltoalan ammattilaisten roolia ihmisten seksuaaliterveyden tukemisessa.

– Samalla kun lääkäri tai omahoitaja katsoo kipeän lapsen korvia, hän voisi kysyä miten parisuhde jaksaa. Näin heitetyn pallon voi sitten ottaa kopiksi tai antaa mennä ohi.

> Seksuaaliterveydestä Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla

Lähde: Kontula, Osmo. 2008. Halu & intohimo – tietoa suomalaisesta seksistä

Asiantuntija: PIRKKO-LIISA LAITINEN, seksuaaliterapeutti, Kuopion yliopistollinen sairaala

Toimittaja: MARJO LAITALA

Valokuvat: LEENA LOUHIVAARA