Hyppää pääsisältöön

Ylilääkityt ja alihoidetut vanhukset

Vuonna 2009 keskustelu vanhustenhoidon tasosta kävi kiivaana ja yhtenä ratkaisuna hoidon puutteisiin tarjottiin vanhustenhoitolakia. Samoihin aikoihin mediassa nostettiin esiin kaltoin kohdelluita ja ylilääkittyjä vanhuksia. Spotlight-ohjelmassa kerrottiin 80-vuotiaasta Sven Stenkulista, jota lääkittiin psyykelääkkeillä toimintakyvyttömäksi.

Spotlight -ohjelman vuonna 2009 Pohjanmaalla tekemän selvityksen mukaan suuri osa vanhuksista saa liikaa psyykenlääkkeitä. Helmikuussa 2010 esitetty jakso kertoo Sven Stenkulista, joka on yksi niistä lukemattomista vanhuksista, joita ylilääkitään. Omaiset kokevat ettei heidän mielipiteitään ja huolta läheisestään kuunnella. Yleislääketieteen professori ja iäkkäiden lääkehoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelä pitää Svenin lääkitystä täysin vääränä. Kivelän mukaan Suomessa kuolee joka vuosi satoja vanhuksia holtittoman lääkityksen seurauksena.

Psykiatri Kaj Palmgren puhuu ohjelmassa zombi-efektistä, joka on nähtävissä ylilääkityillä vanhuksilla.

Spotlight-ohjelmassa todettiin mm. että Kokkolassa psyykenlääkkeitä annettaisiin noin joka kolmannelle vanhukselle, vaikka psyykkistä sairautta ei ole todettu. Kokkolan vanhuspalvelujohtaja Aija Ström sanoi Ylen uutisissa tämän luvun pitävän paikkansa.

Koko maassa psyykenlääkkeitä käytetään vanhustenhoidossa kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Yleensä lääkkeitä annetaan vanhusten rauhoittamiseen.

Raportti paljasti hoidon puutteet

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi kesäkuussa 2009 lääneiltä selvitystä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta. Keskustelu vanhustenhoidon puutteista kävi silloin kiivaimmillaan.

Lääninhallituksen syksyllä vuonna 2009 valmistunut raportti suomalaisesta vanhustenhoidosta paljasti hälyttäviä puutteita. Selvitysten mukaan vanhuksia sidottiin peteihin, teljettiin lukkojen taakse, he eivät päässeet vessaan, kärsivät riittävän ravinnon puutteesta, kaatuilivat ja saivat paikoin liikaa lääkkeitä.

Kaikissa viiden lääninhallituksen selvityksissä päädyttiin yhteiseen päätelmään: henkilökuntaa on liian vähän. Ongelmina koetaan myös lääkekeskeinen ajattelu, motivaation puute hoidon kehittämisessä sekä runsas määräaikaisten hoitajien käyttö.

Vanhustenhoitolaki vireillä

Ratkaisua tilanteeseen haetaan vanhustenhoitolaista, jolla on tarkoitus turvata parempi hoidon taso. Aiemmin vanhustenhoitoa on ohjaillut ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Suositustasoon luottaminen ei kuitenkaan ole parantanut vanhusten oloja riittävästi, joten on turvauduttava lainsäädäntöön.

Peruspalveluministeri Paula Risikko pitää mahdollisena, että kunnat pakotetaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa vanhustenhoitoon.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on todennut, että vanhustenhoidon puutteisiin pitäisi puuttua jopa pakkokeinoin ja kiirehtii lainsäädäntöä vanhustenoikeuksista laitoksissa.

Vanhustenhoidon valvonta on siirtynyt lääninhallituksilta aluehallintoneuvostoille, joita puolestaan valvoo Valvira. Valvira aikoo luoda rekisterin, josta jokainen kansalainen voi käydä tarkistamassa paljonko henkilökuntaa tai minkälaista hoitoa eri laitoksissa on.

Keskustelu ylilääkityistä vanhuksista jatkui Spotlightissa maaliskuussa 2010. Studiossa aiheesta keskustelivat lääketieteen tohtori Robert Bergholm ja lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jutussa kerrottiin myös Lauri Nivalasta, joka söi lähes kahtakymmentä eri lääkettä ja kärsi vaikeista sivuvaikutuksista. Kun lääkäri lopulta karsi pois suuren osan lääkkeistä, Nivala sai elämänsä takaisin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.