Hyppää pääsisältöön

Ylilääkityt ja alihoidetut vanhukset

Vuonna 2009 keskustelu vanhustenhoidon tasosta kävi kiivaana ja yhtenä ratkaisuna hoidon puutteisiin tarjottiin vanhustenhoitolakia. Samoihin aikoihin mediassa nostettiin esiin kaltoin kohdelluita ja ylilääkittyjä vanhuksia. Spotlight-ohjelmassa kerrottiin 80-vuotiaasta Sven Stenkulista, jota lääkittiin psyykelääkkeillä toimintakyvyttömäksi.

Spotlight -ohjelman vuonna 2009 Pohjanmaalla tekemän selvityksen mukaan suuri osa vanhuksista saa liikaa psyykenlääkkeitä. Helmikuussa 2010 esitetty jakso kertoo Sven Stenkulista, joka on yksi niistä lukemattomista vanhuksista, joita ylilääkitään. Omaiset kokevat ettei heidän mielipiteitään ja huolta läheisestään kuunnella. Yleislääketieteen professori ja iäkkäiden lääkehoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelä pitää Svenin lääkitystä täysin vääränä. Kivelän mukaan Suomessa kuolee joka vuosi satoja vanhuksia holtittoman lääkityksen seurauksena.

Psykiatri Kaj Palmgren puhuu ohjelmassa zombi-efektistä, joka on nähtävissä ylilääkityillä vanhuksilla.

Spotlight-ohjelmassa todettiin mm. että Kokkolassa psyykenlääkkeitä annettaisiin noin joka kolmannelle vanhukselle, vaikka psyykkistä sairautta ei ole todettu. Kokkolan vanhuspalvelujohtaja Aija Ström sanoi Ylen uutisissa tämän luvun pitävän paikkansa.

Koko maassa psyykenlääkkeitä käytetään vanhustenhoidossa kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Yleensä lääkkeitä annetaan vanhusten rauhoittamiseen.

Raportti paljasti hoidon puutteet

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi kesäkuussa 2009 lääneiltä selvitystä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta. Keskustelu vanhustenhoidon puutteista kävi silloin kiivaimmillaan.

Lääninhallituksen syksyllä vuonna 2009 valmistunut raportti suomalaisesta vanhustenhoidosta paljasti hälyttäviä puutteita. Selvitysten mukaan vanhuksia sidottiin peteihin, teljettiin lukkojen taakse, he eivät päässeet vessaan, kärsivät riittävän ravinnon puutteesta, kaatuilivat ja saivat paikoin liikaa lääkkeitä.

Kaikissa viiden lääninhallituksen selvityksissä päädyttiin yhteiseen päätelmään: henkilökuntaa on liian vähän. Ongelmina koetaan myös lääkekeskeinen ajattelu, motivaation puute hoidon kehittämisessä sekä runsas määräaikaisten hoitajien käyttö.

Vanhustenhoitolaki vireillä

Ratkaisua tilanteeseen haetaan vanhustenhoitolaista, jolla on tarkoitus turvata parempi hoidon taso. Aiemmin vanhustenhoitoa on ohjaillut ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Suositustasoon luottaminen ei kuitenkaan ole parantanut vanhusten oloja riittävästi, joten on turvauduttava lainsäädäntöön.

Peruspalveluministeri Paula Risikko pitää mahdollisena, että kunnat pakotetaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa vanhustenhoitoon.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on todennut, että vanhustenhoidon puutteisiin pitäisi puuttua jopa pakkokeinoin ja kiirehtii lainsäädäntöä vanhustenoikeuksista laitoksissa.

Vanhustenhoidon valvonta on siirtynyt lääninhallituksilta aluehallintoneuvostoille, joita puolestaan valvoo Valvira. Valvira aikoo luoda rekisterin, josta jokainen kansalainen voi käydä tarkistamassa paljonko henkilökuntaa tai minkälaista hoitoa eri laitoksissa on.

Keskustelu ylilääkityistä vanhuksista jatkui Spotlightissa maaliskuussa 2010. Studiossa aiheesta keskustelivat lääketieteen tohtori Robert Bergholm ja lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jutussa kerrottiin myös Lauri Nivalasta, joka söi lähes kahtakymmentä eri lääkettä ja kärsi vaikeista sivuvaikutuksista. Kun lääkäri lopulta karsi pois suuren osan lääkkeistä, Nivala sai elämänsä takaisin.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.