Hyppää pääsisältöön

Ylilääkityt ja alihoidetut vanhukset

Vuonna 2009 keskustelu vanhustenhoidon tasosta kävi kiivaana ja yhtenä ratkaisuna hoidon puutteisiin tarjottiin vanhustenhoitolakia. Samoihin aikoihin mediassa nostettiin esiin kaltoin kohdelluita ja ylilääkittyjä vanhuksia. Spotlight-ohjelmassa kerrottiin 80-vuotiaasta Sven Stenkulista, jota lääkittiin psyykelääkkeillä toimintakyvyttömäksi.

Spotlight -ohjelman vuonna 2009 Pohjanmaalla tekemän selvityksen mukaan suuri osa vanhuksista saa liikaa psyykenlääkkeitä. Helmikuussa 2010 esitetty jakso kertoo Sven Stenkulista, joka on yksi niistä lukemattomista vanhuksista, joita ylilääkitään. Omaiset kokevat ettei heidän mielipiteitään ja huolta läheisestään kuunnella. Yleislääketieteen professori ja iäkkäiden lääkehoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelä pitää Svenin lääkitystä täysin vääränä. Kivelän mukaan Suomessa kuolee joka vuosi satoja vanhuksia holtittoman lääkityksen seurauksena.

Psykiatri Kaj Palmgren puhuu ohjelmassa zombi-efektistä, joka on nähtävissä ylilääkityillä vanhuksilla.

Spotlight-ohjelmassa todettiin mm. että Kokkolassa psyykenlääkkeitä annettaisiin noin joka kolmannelle vanhukselle, vaikka psyykkistä sairautta ei ole todettu. Kokkolan vanhuspalvelujohtaja Aija Ström sanoi Ylen uutisissa tämän luvun pitävän paikkansa.

Koko maassa psyykenlääkkeitä käytetään vanhustenhoidossa kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Yleensä lääkkeitä annetaan vanhusten rauhoittamiseen.

Raportti paljasti hoidon puutteet

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi kesäkuussa 2009 lääneiltä selvitystä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta. Keskustelu vanhustenhoidon puutteista kävi silloin kiivaimmillaan.

Lääninhallituksen syksyllä vuonna 2009 valmistunut raportti suomalaisesta vanhustenhoidosta paljasti hälyttäviä puutteita. Selvitysten mukaan vanhuksia sidottiin peteihin, teljettiin lukkojen taakse, he eivät päässeet vessaan, kärsivät riittävän ravinnon puutteesta, kaatuilivat ja saivat paikoin liikaa lääkkeitä.

Kaikissa viiden lääninhallituksen selvityksissä päädyttiin yhteiseen päätelmään: henkilökuntaa on liian vähän. Ongelmina koetaan myös lääkekeskeinen ajattelu, motivaation puute hoidon kehittämisessä sekä runsas määräaikaisten hoitajien käyttö.

Vanhustenhoitolaki vireillä

Ratkaisua tilanteeseen haetaan vanhustenhoitolaista, jolla on tarkoitus turvata parempi hoidon taso. Aiemmin vanhustenhoitoa on ohjaillut ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Suositustasoon luottaminen ei kuitenkaan ole parantanut vanhusten oloja riittävästi, joten on turvauduttava lainsäädäntöön.

Peruspalveluministeri Paula Risikko pitää mahdollisena, että kunnat pakotetaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa vanhustenhoitoon.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on todennut, että vanhustenhoidon puutteisiin pitäisi puuttua jopa pakkokeinoin ja kiirehtii lainsäädäntöä vanhustenoikeuksista laitoksissa.

Vanhustenhoidon valvonta on siirtynyt lääninhallituksilta aluehallintoneuvostoille, joita puolestaan valvoo Valvira. Valvira aikoo luoda rekisterin, josta jokainen kansalainen voi käydä tarkistamassa paljonko henkilökuntaa tai minkälaista hoitoa eri laitoksissa on.

Keskustelu ylilääkityistä vanhuksista jatkui Spotlightissa maaliskuussa 2010. Studiossa aiheesta keskustelivat lääketieteen tohtori Robert Bergholm ja lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jutussa kerrottiin myös Lauri Nivalasta, joka söi lähes kahtakymmentä eri lääkettä ja kärsi vaikeista sivuvaikutuksista. Kun lääkäri lopulta karsi pois suuren osan lääkkeistä, Nivala sai elämänsä takaisin.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto