Hyppää pääsisältöön

Radiomafian Liisa Ihmemaassa

Yleisradion kuunnelma "Liisa ihmemaassa". Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994.
Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994. Yleisradion kuunnelma "Liisa ihmemaassa". Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994. Kuva: Yle / Päivi Bourdon Yle Elävä arkisto,Radiomafia,Ona Kamu

Radiomafia esitti vuonna 1995 uuden kuunnelmasovituksen Lewis Carrollin lastenkirjaklassikosta. Pääosaa näytteli Ona Kamu, ja musiikista vastasi Hector.

Liisa Ihmemaassa kokonaisuudessaan Areenaan

9-osainen sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Yle Areenaan kuunneltavaksi 25.1.2018. Sarja on kuunneltavissa vuoden ajan.

Liisan seikkailut Ihmemaassa (Alice´s Adventures in Wonderland) ilmestyivät kirjana vuonna 1865. Tekijänimimerkin taakse kätkeytyi englantilainen pastori Charles Lutwidge Dodgson.

Romaani sai alkunsa souturetkellä, jonka kestäessä Dodgson viihdytti pappisystäväänsä ja tämän tyttäriä tarinalla seikkailunhaluisesta etsivästä Alice-tytöstä.

Oxford ja sen ympäristö ovat inspiroineet Dodgsonia kirjan paikkojen ja henkilöiden kuvauksessa.
Liisa Ihmemaassa on käännetty 125 kielelle. Ensimmäinen filmatisointi siitä tehtiin jo vuonna 1903, ja vuoteen 2010 mennessä elokuva- ja tv-sovituksia oli syntynyt jo kolmattakymmentä.

Suomessa ensimmäinen kuunnelmaversio syntyi vuonna 1960. Vuonna 1972 Yleisradio toteutti 11-osaisen Liisa Ihmemaassa -kuunnelmasarjan, joka perustui Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennokseen. Radiomafian kuunnelma ensiesitettiin vuonna 1995.

Liisan seikkailu alkaa hänen istuessaan joen rannalla. Siskon lukiessa tylsää kirjaa Liisa huomaa taskukelloa kanniskelevan valkoisen kanin, joka voivottelee olevansa myöhässä. Hän seuraa kania tämän koloon. Puhuvat pullot yllyttävät Liisaa juomaan luvaten, että hän kasvaisi isoksi. Näin tapahtuukin, mutta Liisasta tulee aivan liian suuri. Kakku, jossa lukee SYÖ MINUT, kutistaa hänet pikkuruiseksi.

Onneton Liisa itkee kyynelmeren, jossa uiskennellessaan tapaa outoja eläimiä. Hiiri yrittää kuivattaa meren rutikuivalla kertomuksellaan. Dodo keksii kuivattelukeinoksi ”eduskuntopiirin”.

Liisa tapaa vesipiippua polttavan Toukkamiehen ja tunnustaa tälle, ettei kaikkien muutosten jälkeen ole enää varma kuka oikein on. Laulujen sanatkin menevät ihan pieleen. Toukkamies kertoo, että sienen toinen puoli kasvattaa kokoa, toinen kutistaa. Liisa maistaa sientä ja käy läpi taas kummallisia muodonmuutoksia.

Liisa kohtaa Mörkökissan, joka osaa kadota ilmaan niin, että jäljelle jää vain irvistys. Kissa kertoo kaikkien täällä olevan hulluja. Hän neuvoo Liisaa käymään herttuattaren luona ja vallattomien teekutsuilla. Lopulta vuorossa olisi kuningattaren kroketti.

Liisa tulee herttuattaren talolle, jonne kalapalvelija tuo paraikaa kuningattaren kutsua. Herttuatar on ihastunut aarioihin, ja kokki paiskii keittiössä astioita. Herttuatar kohtelee vauvaansa sikamaisesti, ja tämä osoittautuukin todelliseksi porsaaksi.

Mörkökissa ohjaa Liisan ”vallattomien teekutsuille”, joihin ovat kokoontuneet Hatuntekijä, Mädjänis ja Murmeli. Hatuntekijä joutuneensa syytteeseen ajan tappamisesta kuningattaren juhlissa. Aikakaan ei ole enää suosiollinen vaan jämähti paikalleen kello viiden teen aikaan.

Liisa kulkee rantaan, jossa hän seuraa hummerien katrillia. Hän tutustuu surulliseen Valekilpikonnaan, joka kertoo hänelle omituisesta koulunkäynnistään. Mörkökissa kiirehtii Liisaa krokettipeliin.

Herttakuningatar haastaa Liisan krokettiin, jonka säännöt on laadittu kuningattaren voiton turvaamiseksi. Kuningatar uhkaa katkaista tottelemattomilta pään. Kun kissa kieltäytyy suutelemasta kuninkaan kättä, hän joutuu syytteeseen mutta häviää jälleen ilmaan.

Oikeudenkäynnissä Liisaa syytetään kuulumisesta Vallattomien piittaamattomaan joukkoon. Hän vastaa kaikkien Ihmemaan olioiden olevan yhtä piittaamattomia. Liisa varoittaa, että on jälleen kasvamassa. Hän päättää lähteä kotiin Mörkökissan kanssa ja uhkaa panna Herttakuningattaren korttisotilaineen pasianssipakkaan. Liisa herää päivänpaisteeseen joen rannassa.

Tietolaatikko

Henkilöt: Liisa - Ona Kamu. Kertoja - Vesa Vierikko. Valkoinen kani – Pekka Laiho. Sisi - Heikki Sankari. Lisko - Voitto Nurmi. Kala - Eeva-Maija Haukinen. Kuningatar - Sinikka Sokka. Pullosammakko - Tarja Keinänen. Toukkamies – Matti Pellonpää. Hiiri - Miitta Sorvali. Kotka - Ossi Ahlapuro. Papukaija - Heikki Sankari. Kuikka – Voitto Nurmi. Kalkkuna - Ossi Ahlapuro. Mörkökissa - Saara Pakkasvirta. Herttuatar - Miitta Sorvali. Hatuntekijä – Jukka Puotila. Mädjänis - Matti Pellonpää. Murmeli - Samuli Aaltonen. Valekilpikonna - Jukka Voutilainen. Aarnikotka - Heikki Sankari. Katrillikuoro: Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Ona Kamu, Heikki Sankari, Sinikka Sokka ja Jukka Voutilainen. Flamingomaila – Tarja Keinänen. Siilipallo - Eeva-Maija Haukinen. Kuningas - Eero Saarinen. Pyöveli - Heikki Sankari.
Kuorot: Pullot (osa 1) - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen, Heikki Sankari ja Jukka Voutilainen. Purnukat (osa 1) - Ona Kamu, Sinikka Sokka ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 2 - Ona Kamu, Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Heikki Sankari ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 8 - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 9 - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen, Sinikka Sokka ja Miitta Sorvali.

Valikoituja otteita kuunnelmasarjasta

Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna.
Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna. Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna. Kuva: Yle / Päivi Bourdon Ona Kamu,Yle Elävä arkisto,Radiomafia
Kommentit
  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.