Hyppää pääsisältöön

Radiomafian Liisa Ihmemaassa

Yleisradion kuunnelma "Liisa ihmemaassa". Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994.
Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994. Yleisradion kuunnelma "Liisa ihmemaassa". Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994. Kuva: Yle / Päivi Bourdon Yle Elävä arkisto,Radiomafia,Ona Kamu

Radiomafia esitti vuonna 1995 uuden kuunnelmasovituksen Lewis Carrollin lastenkirjaklassikosta. Pääosaa näytteli Ona Kamu, ja musiikista vastasi Hector.

Liisa Ihmemaassa kokonaisuudessaan Areenaan

9-osainen sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Yle Areenaan kuunneltavaksi 25.1.2018. Sarja on kuunneltavissa vuoden ajan.

Liisan seikkailut Ihmemaassa (Alice´s Adventures in Wonderland) ilmestyivät kirjana vuonna 1865. Tekijänimimerkin taakse kätkeytyi englantilainen pastori Charles Lutwidge Dodgson.

Romaani sai alkunsa souturetkellä, jonka kestäessä Dodgson viihdytti pappisystäväänsä ja tämän tyttäriä tarinalla seikkailunhaluisesta etsivästä Alice-tytöstä.

Oxford ja sen ympäristö ovat inspiroineet Dodgsonia kirjan paikkojen ja henkilöiden kuvauksessa.
Liisa Ihmemaassa on käännetty 125 kielelle. Ensimmäinen filmatisointi siitä tehtiin jo vuonna 1903, ja vuoteen 2010 mennessä elokuva- ja tv-sovituksia oli syntynyt jo kolmattakymmentä.

Suomessa ensimmäinen kuunnelmaversio syntyi vuonna 1960. Vuonna 1972 Yleisradio toteutti 11-osaisen Liisa Ihmemaassa -kuunnelmasarjan, joka perustui Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennokseen. Radiomafian kuunnelma ensiesitettiin vuonna 1995.

Liisan seikkailu alkaa hänen istuessaan joen rannalla. Siskon lukiessa tylsää kirjaa Liisa huomaa taskukelloa kanniskelevan valkoisen kanin, joka voivottelee olevansa myöhässä. Hän seuraa kania tämän koloon. Puhuvat pullot yllyttävät Liisaa juomaan luvaten, että hän kasvaisi isoksi. Näin tapahtuukin, mutta Liisasta tulee aivan liian suuri. Kakku, jossa lukee SYÖ MINUT, kutistaa hänet pikkuruiseksi.

Onneton Liisa itkee kyynelmeren, jossa uiskennellessaan tapaa outoja eläimiä. Hiiri yrittää kuivattaa meren rutikuivalla kertomuksellaan. Dodo keksii kuivattelukeinoksi ”eduskuntopiirin”.

Liisa tapaa vesipiippua polttavan Toukkamiehen ja tunnustaa tälle, ettei kaikkien muutosten jälkeen ole enää varma kuka oikein on. Laulujen sanatkin menevät ihan pieleen. Toukkamies kertoo, että sienen toinen puoli kasvattaa kokoa, toinen kutistaa. Liisa maistaa sientä ja käy läpi taas kummallisia muodonmuutoksia.

Liisa kohtaa Mörkökissan, joka osaa kadota ilmaan niin, että jäljelle jää vain irvistys. Kissa kertoo kaikkien täällä olevan hulluja. Hän neuvoo Liisaa käymään herttuattaren luona ja vallattomien teekutsuilla. Lopulta vuorossa olisi kuningattaren kroketti.

Liisa tulee herttuattaren talolle, jonne kalapalvelija tuo paraikaa kuningattaren kutsua. Herttuatar on ihastunut aarioihin, ja kokki paiskii keittiössä astioita. Herttuatar kohtelee vauvaansa sikamaisesti, ja tämä osoittautuukin todelliseksi porsaaksi.

Mörkökissa ohjaa Liisan ”vallattomien teekutsuille”, joihin ovat kokoontuneet Hatuntekijä, Mädjänis ja Murmeli. Hatuntekijä joutuneensa syytteeseen ajan tappamisesta kuningattaren juhlissa. Aikakaan ei ole enää suosiollinen vaan jämähti paikalleen kello viiden teen aikaan.

Liisa kulkee rantaan, jossa hän seuraa hummerien katrillia. Hän tutustuu surulliseen Valekilpikonnaan, joka kertoo hänelle omituisesta koulunkäynnistään. Mörkökissa kiirehtii Liisaa krokettipeliin.

Herttakuningatar haastaa Liisan krokettiin, jonka säännöt on laadittu kuningattaren voiton turvaamiseksi. Kuningatar uhkaa katkaista tottelemattomilta pään. Kun kissa kieltäytyy suutelemasta kuninkaan kättä, hän joutuu syytteeseen mutta häviää jälleen ilmaan.

Oikeudenkäynnissä Liisaa syytetään kuulumisesta Vallattomien piittaamattomaan joukkoon. Hän vastaa kaikkien Ihmemaan olioiden olevan yhtä piittaamattomia. Liisa varoittaa, että on jälleen kasvamassa. Hän päättää lähteä kotiin Mörkökissan kanssa ja uhkaa panna Herttakuningattaren korttisotilaineen pasianssipakkaan. Liisa herää päivänpaisteeseen joen rannassa.

Tietolaatikko

Henkilöt: Liisa - Ona Kamu. Kertoja - Vesa Vierikko. Valkoinen kani – Pekka Laiho. Sisi - Heikki Sankari. Lisko - Voitto Nurmi. Kala - Eeva-Maija Haukinen. Kuningatar - Sinikka Sokka. Pullosammakko - Tarja Keinänen. Toukkamies – Matti Pellonpää. Hiiri - Miitta Sorvali. Kotka - Ossi Ahlapuro. Papukaija - Heikki Sankari. Kuikka – Voitto Nurmi. Kalkkuna - Ossi Ahlapuro. Mörkökissa - Saara Pakkasvirta. Herttuatar - Miitta Sorvali. Hatuntekijä – Jukka Puotila. Mädjänis - Matti Pellonpää. Murmeli - Samuli Aaltonen. Valekilpikonna - Jukka Voutilainen. Aarnikotka - Heikki Sankari. Katrillikuoro: Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Ona Kamu, Heikki Sankari, Sinikka Sokka ja Jukka Voutilainen. Flamingomaila – Tarja Keinänen. Siilipallo - Eeva-Maija Haukinen. Kuningas - Eero Saarinen. Pyöveli - Heikki Sankari.
Kuorot: Pullot (osa 1) - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen, Heikki Sankari ja Jukka Voutilainen. Purnukat (osa 1) - Ona Kamu, Sinikka Sokka ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 2 - Ona Kamu, Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Heikki Sankari ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 8 - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 9 - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen, Sinikka Sokka ja Miitta Sorvali.

Valikoituja otteita kuunnelmasarjasta

Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna.
Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna. Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna. Kuva: Yle / Päivi Bourdon Ona Kamu,Yle Elävä arkisto,Radiomafia
Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.