Hyppää pääsisältöön

Radiomafian Liisa Ihmemaassa

Yleisradion kuunnelma "Liisa ihmemaassa". Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994.
Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994. Yleisradion kuunnelma "Liisa ihmemaassa". Kuvassa Oona Kamu (roolinimi Liisa) 1994. Kuva: Yle / Päivi Bourdon Yle Elävä arkisto,Radiomafia,Ona Kamu

Radiomafia esitti vuonna 1995 uuden kuunnelmasovituksen Lewis Carrollin lastenkirjaklassikosta. Pääosaa näytteli Ona Kamu, ja musiikista vastasi Hector.

Liisa Ihmemaassa kokonaisuudessaan Areenaan

9-osainen sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Yle Areenaan kuunneltavaksi 25.1.2018. Sarja on kuunneltavissa vuoden ajan.

Liisan seikkailut Ihmemaassa (Alice´s Adventures in Wonderland) ilmestyivät kirjana vuonna 1865. Tekijänimimerkin taakse kätkeytyi englantilainen pastori Charles Lutwidge Dodgson.

Romaani sai alkunsa souturetkellä, jonka kestäessä Dodgson viihdytti pappisystäväänsä ja tämän tyttäriä tarinalla seikkailunhaluisesta etsivästä Alice-tytöstä.

Oxford ja sen ympäristö ovat inspiroineet Dodgsonia kirjan paikkojen ja henkilöiden kuvauksessa.
Liisa Ihmemaassa on käännetty 125 kielelle. Ensimmäinen filmatisointi siitä tehtiin jo vuonna 1903, ja vuoteen 2010 mennessä elokuva- ja tv-sovituksia oli syntynyt jo kolmattakymmentä.

Suomessa ensimmäinen kuunnelmaversio syntyi vuonna 1960. Vuonna 1972 Yleisradio toteutti 11-osaisen Liisa Ihmemaassa -kuunnelmasarjan, joka perustui Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennokseen. Radiomafian kuunnelma ensiesitettiin vuonna 1995.

Liisan seikkailu alkaa hänen istuessaan joen rannalla. Siskon lukiessa tylsää kirjaa Liisa huomaa taskukelloa kanniskelevan valkoisen kanin, joka voivottelee olevansa myöhässä. Hän seuraa kania tämän koloon. Puhuvat pullot yllyttävät Liisaa juomaan luvaten, että hän kasvaisi isoksi. Näin tapahtuukin, mutta Liisasta tulee aivan liian suuri. Kakku, jossa lukee SYÖ MINUT, kutistaa hänet pikkuruiseksi.

Onneton Liisa itkee kyynelmeren, jossa uiskennellessaan tapaa outoja eläimiä. Hiiri yrittää kuivattaa meren rutikuivalla kertomuksellaan. Dodo keksii kuivattelukeinoksi ”eduskuntopiirin”.

Liisa tapaa vesipiippua polttavan Toukkamiehen ja tunnustaa tälle, ettei kaikkien muutosten jälkeen ole enää varma kuka oikein on. Laulujen sanatkin menevät ihan pieleen. Toukkamies kertoo, että sienen toinen puoli kasvattaa kokoa, toinen kutistaa. Liisa maistaa sientä ja käy läpi taas kummallisia muodonmuutoksia.

Liisa kohtaa Mörkökissan, joka osaa kadota ilmaan niin, että jäljelle jää vain irvistys. Kissa kertoo kaikkien täällä olevan hulluja. Hän neuvoo Liisaa käymään herttuattaren luona ja vallattomien teekutsuilla. Lopulta vuorossa olisi kuningattaren kroketti.

Liisa tulee herttuattaren talolle, jonne kalapalvelija tuo paraikaa kuningattaren kutsua. Herttuatar on ihastunut aarioihin, ja kokki paiskii keittiössä astioita. Herttuatar kohtelee vauvaansa sikamaisesti, ja tämä osoittautuukin todelliseksi porsaaksi.

Mörkökissa ohjaa Liisan ”vallattomien teekutsuille”, joihin ovat kokoontuneet Hatuntekijä, Mädjänis ja Murmeli. Hatuntekijä joutuneensa syytteeseen ajan tappamisesta kuningattaren juhlissa. Aikakaan ei ole enää suosiollinen vaan jämähti paikalleen kello viiden teen aikaan.

Liisa kulkee rantaan, jossa hän seuraa hummerien katrillia. Hän tutustuu surulliseen Valekilpikonnaan, joka kertoo hänelle omituisesta koulunkäynnistään. Mörkökissa kiirehtii Liisaa krokettipeliin.

Herttakuningatar haastaa Liisan krokettiin, jonka säännöt on laadittu kuningattaren voiton turvaamiseksi. Kuningatar uhkaa katkaista tottelemattomilta pään. Kun kissa kieltäytyy suutelemasta kuninkaan kättä, hän joutuu syytteeseen mutta häviää jälleen ilmaan.

Oikeudenkäynnissä Liisaa syytetään kuulumisesta Vallattomien piittaamattomaan joukkoon. Hän vastaa kaikkien Ihmemaan olioiden olevan yhtä piittaamattomia. Liisa varoittaa, että on jälleen kasvamassa. Hän päättää lähteä kotiin Mörkökissan kanssa ja uhkaa panna Herttakuningattaren korttisotilaineen pasianssipakkaan. Liisa herää päivänpaisteeseen joen rannassa.

Tietolaatikko

Henkilöt: Liisa - Ona Kamu. Kertoja - Vesa Vierikko. Valkoinen kani – Pekka Laiho. Sisi - Heikki Sankari. Lisko - Voitto Nurmi. Kala - Eeva-Maija Haukinen. Kuningatar - Sinikka Sokka. Pullosammakko - Tarja Keinänen. Toukkamies – Matti Pellonpää. Hiiri - Miitta Sorvali. Kotka - Ossi Ahlapuro. Papukaija - Heikki Sankari. Kuikka – Voitto Nurmi. Kalkkuna - Ossi Ahlapuro. Mörkökissa - Saara Pakkasvirta. Herttuatar - Miitta Sorvali. Hatuntekijä – Jukka Puotila. Mädjänis - Matti Pellonpää. Murmeli - Samuli Aaltonen. Valekilpikonna - Jukka Voutilainen. Aarnikotka - Heikki Sankari. Katrillikuoro: Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Ona Kamu, Heikki Sankari, Sinikka Sokka ja Jukka Voutilainen. Flamingomaila – Tarja Keinänen. Siilipallo - Eeva-Maija Haukinen. Kuningas - Eero Saarinen. Pyöveli - Heikki Sankari.
Kuorot: Pullot (osa 1) - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen, Heikki Sankari ja Jukka Voutilainen. Purnukat (osa 1) - Ona Kamu, Sinikka Sokka ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 2 - Ona Kamu, Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Heikki Sankari ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 8 - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen ja Miitta Sorvali. Kuoro, osa 9 - Ossi Ahlapuro, Voitto Nurmi, Matti Pellonpää, Eero Saarinen, Sinikka Sokka ja Miitta Sorvali.

Valikoituja otteita kuunnelmasarjasta

Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna.
Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna. Näyttelijä Ona Kamu vuonna 1995 kuvattuna. Kuva: Yle / Päivi Bourdon Ona Kamu,Yle Elävä arkisto,Radiomafia
  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa