Hyppää pääsisältöön

Koviksia, juntteja ja traktoriporukkaa

70-luvun jengi-nuorien mielestä junteilla oli pitkä tukka ja leveät lahkeet eikä hajuakaan maailman menosta. Jengit itse pyörivät samoilla, tutuilla kulmilla ja kaikki muut kuin oman kulmakunnan kasvatit olivat vaarassa saada turpaansa. Ohjelmassa tavataan nuorisoa Savosta ja Stadista.

Tietolaatikko

Alpo Armas Ruuth (17. maaliskuuta 1943 Helsinki – 25. toukokuuta 2002 Helsinki) oli kirjailija, jonka teosten aihepiirinä olivat usein Helsingin Kallion ja Sörnäisten työläiskaupunginosat. Läpimurtoteoksessaan Kämppä (1969) Ruuth kuvaa 1950-luvun lopun Sörkän nuorisojengiä.

Tekemisen ja harrastusten puute sai nuoret kokoontumaan kadunkulmiin ja torin laitoihin niin maalla kuin kaupungissakin.

Pieksämäkeläisen Jupen jengi oli etuoikeutetussa asemassa, heillä oli auto alla ja mahdollisuus vaihtaa maisemaa.

Jos kotikyliltä ei löytynyt tyttöjä auton takapenkille, pojat suuntasivat lähipaikkakunnile. Naapurinkylän tyttöjen jahtaaminen johti joskus tappeluihinkin.

Kesäisten tanssilavojen reunoilla haastatellan nuoria: nuoret vastaavat kysymyksiin koviksena olemisesta, maalaisten ja kaupunkilaisten eroista ja ennakkoluuloista.

Helsingissä pohditaan jengin johtajan ja jäsenten asemaa. Jengin johtohahmot eivät välttämättä ole isoja ja vahvoja vaan suulat ja hyvillä puhelahjoilla varustetut nousevat jengin hierarkiassa korkeimmalle.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto