Hyppää pääsisältöön

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina jää historiaan maailman ensimmäisenä kapinana, joka on kukistettu radion avulla.

Kun tilanne uhkasi riistäytyä käsistä, presidentti Svinhufvud piti keskiviikkoiltana 2.3.1932 kovasanaisen radiopuheen, jossa hän käski suojeluskuntalaisia ”viipymättä” palaamaan koteihinsa.

Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.

Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.

Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.

Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.

Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.

Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.

Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.

Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.

Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.

Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.

Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.

Oikeudessa Lapuan liikkeen jälkipyykkiä pestiin vielä vuosia. Kaikkiaan kapinasta tuomittiin 54 henkilöä, mutta tuomiot olivat lieviä. Muun muassa kapinan johtoon kuuluneet K. M. Wallenius ja Vihtori Kosola saivat lopulta ehdollisen tuomion.

Svinhufvudin ratkaiseva radiopuhe ei ole säilynyt tallenteena YLEn Radioarkistossa, koska radion alkuvuosien ohjelmat olivat suoria lähetyksiä ja koska Yleisradiolla ei ollut tuohon aikaan käytössä minkäänlaista tallennusjärjestelmää.

Alkuperäinen puhe kuullaan ohessa vuonna 2010 Suuret puheet -sarjaa varten tehtynä toisintona. Presidentin puheen lukee Esko Salervo. Suuret puheet –sarjassa professori Martti Häikiö arvioi radiopuhetta, joka taittoi Mäntsälän miesten moraalisen selkärangan.

Radion vanhin säilynyt äänite on lakkalevylle tallennettu Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935. Oheinen filmikatkelma on vuodelta 1931. Siinä Svinhufvud puhuu pohjoismaisesta yhteistyöstä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto