Hyppää pääsisältöön

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina jää historiaan maailman ensimmäisenä kapinana, joka on kukistettu radion avulla.

Kun tilanne uhkasi riistäytyä käsistä, presidentti P. E. Svinhufvud piti keskiviikkoiltana 2.3.1932 kovasanaisen radiopuheen, jossa hän käski suojeluskuntalaisia ”viipymättä” palaamaan koteihinsa.

Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.

Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.

Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.

Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.

Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.

Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.

Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.

Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.

Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.

Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.

Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.

Oikeudessa Lapuan liikkeen jälkipyykkiä pestiin vielä vuosia. Kaikkiaan kapinasta tuomittiin 54 henkilöä, mutta tuomiot olivat lieviä. Muun muassa kapinan johtoon kuuluneet K. M. Wallenius ja Vihtori Kosola saivat lopulta ehdollisen tuomion.

Svinhufvudin ratkaiseva radiopuhe ei ole säilynyt tallenteena YLEn Radioarkistossa, koska radion alkuvuosien ohjelmat olivat suoria lähetyksiä ja koska Yleisradiolla ei ollut tuohon aikaan käytössä minkäänlaista tallennusjärjestelmää.

Alkuperäinen puhe kuullaan ohessa vuonna 2010 Suuret puheet -sarjaa varten tehtynä toisintona. Presidentin puheen lukee Esko Salervo. Suuret puheet –sarjassa professori Martti Häikiö arvioi radiopuhetta, joka taittoi Mäntsälän miesten moraalisen selkärangan.

Radion vanhin säilynyt äänite on lakkalevylle tallennettu Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935. Oheinen filmikatkelma on vuodelta 1931. Siinä Svinhufvud puhuu pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.