Hyppää pääsisältöön

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina jää historiaan maailman ensimmäisenä kapinana, joka on kukistettu radion avulla.

Kun tilanne uhkasi riistäytyä käsistä, presidentti P. E. Svinhufvud piti keskiviikkoiltana 2.3.1932 kovasanaisen radiopuheen, jossa hän käski suojeluskuntalaisia ”viipymättä” palaamaan koteihinsa.

Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.

Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.

Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.

Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.

Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.

Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.

Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.

Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.

Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.

Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.

Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.

Oikeudessa Lapuan liikkeen jälkipyykkiä pestiin vielä vuosia. Kaikkiaan kapinasta tuomittiin 54 henkilöä, mutta tuomiot olivat lieviä. Muun muassa kapinan johtoon kuuluneet K. M. Wallenius ja Vihtori Kosola saivat lopulta ehdollisen tuomion.

Svinhufvudin ratkaiseva radiopuhe ei ole säilynyt tallenteena YLEn Radioarkistossa, koska radion alkuvuosien ohjelmat olivat suoria lähetyksiä ja koska Yleisradiolla ei ollut tuohon aikaan käytössä minkäänlaista tallennusjärjestelmää.

Alkuperäinen puhe kuullaan ohessa vuonna 2010 Suuret puheet -sarjaa varten tehtynä toisintona. Presidentin puheen lukee Esko Salervo. Suuret puheet –sarjassa professori Martti Häikiö arvioi radiopuhetta, joka taittoi Mäntsälän miesten moraalisen selkärangan.

Radion vanhin säilynyt äänite on lakkalevylle tallennettu Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935. Oheinen filmikatkelma on vuodelta 1931. Siinä Svinhufvud puhuu pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.