Hyppää pääsisältöön

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina jää historiaan maailman ensimmäisenä kapinana, joka on kukistettu radion avulla.

Kun tilanne uhkasi riistäytyä käsistä, presidentti P. E. Svinhufvud piti keskiviikkoiltana 2.3.1932 kovasanaisen radiopuheen, jossa hän käski suojeluskuntalaisia ”viipymättä” palaamaan koteihinsa.

Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.

Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.

Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.

Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.

Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.

Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.

Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.

Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.

Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.

Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.

Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.

Oikeudessa Lapuan liikkeen jälkipyykkiä pestiin vielä vuosia. Kaikkiaan kapinasta tuomittiin 54 henkilöä, mutta tuomiot olivat lieviä. Muun muassa kapinan johtoon kuuluneet K. M. Wallenius ja Vihtori Kosola saivat lopulta ehdollisen tuomion.

Svinhufvudin ratkaiseva radiopuhe ei ole säilynyt tallenteena YLEn Radioarkistossa, koska radion alkuvuosien ohjelmat olivat suoria lähetyksiä ja koska Yleisradiolla ei ollut tuohon aikaan käytössä minkäänlaista tallennusjärjestelmää.

Alkuperäinen puhe kuullaan ohessa vuonna 2010 Suuret puheet -sarjaa varten tehtynä toisintona. Presidentin puheen lukee Esko Salervo. Suuret puheet –sarjassa professori Martti Häikiö arvioi radiopuhetta, joka taittoi Mäntsälän miesten moraalisen selkärangan.

Radion vanhin säilynyt äänite on lakkalevylle tallennettu Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935. Oheinen filmikatkelma on vuodelta 1931. Siinä Svinhufvud puhuu pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.