Hyppää pääsisältöön

Urpo Leppänen työministerinä

Suomen maaseudun puolue lupasi poistaa työttömyyden kuudessa kuukaudessa. Niin ei käynyt, mutta Urpo Leppäsen nimeä kantava työllisyyslaki syntyi vuonna 1987.

SMP:n kansanedustaja Urpo Leppänen (1944-2010) toimi Kalevi Sorsan työvoimaministerinä vuosina 1983-1987. Tuore ministeri asetti haastattelussa tavoitteeksi, ettei kenenkään tarvitse olla kortistossa yli 13 kuukautta.

Seuraavan vuoden loppuun mennessä työttömien määrä oli entisestään kasvanut. Leppäsen mukaan toimenpiteiden riittämättömyys johtui muiden hallituspuolueiden haluttomasta asenteesta.

Leppäsen ohjenuorana oli toimistopäällikkö Heikki Rinteen kehittämä malli, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin yksityisiin yrityksiin yhteiskunnan tuella. Malli vastasi suurin piirtein nykyistä työllistämistukea.

Rinteen mallin kokeilu ylitti huomattavasti työvoimaministeriön budjetin asettamat rajat. Leppänen katsoi asiasta nousseen kohun suuren rahan ja oikeiston nostattamaksi.

Työvoimaministerin tärkein hanke oli uusi työllisyyslaki, jonka keskeisiä periaatteita olisivat Rinteen malli ja kuntien työllisyysvelvoite. Laki syntyi vihdoin kompromissien tuloksena.

SMP vaati alun perin, että kuntien piti työllistää kaikki yli kolme kuukautta työttöminä olleet. Muiden puolueiden vastustuksen johdosta Leppänen taipui lievemmän säädökseen kannalle.

Vuoden 1988 alusta voimaan astuneen "Lex Leppäsen" mukaan kuntien tuli työllistää puoleksi vuodeksi alle 20-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömiä yli kolme kuukautta sekä pitkäaikaistyöttömät, joilla ei ole ollut töitä vuoteen.

Tällaisenakin lakia pidettiin "pakkotyöllistämisenä". Lisäksi se päätettiin panna toimeen portaittain. Laista luovuttiin lopullisesti laman aiheuttaman suurtyöttömyyden vuoksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto