Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Terät kalliimmat kuin uusi partakone

Philipsin partakoneiden vaihtoterien hinnat ihmetyttävät useampaa katsojaamme. Teräsetin hinta kun on suurempi kuin uuden koneen. Valmistajien älyttömän hinnoittelun takia moni täysin käyttökelpoinen kone lentää roskiin.

Kun parta pääsee venähtämään, niin silloinhan ei voi pelata jalkapalloa tai golffia tai tennistä. Täytyy siis hankkia uusi kone. Partakoneen hankkimisessa onkin useampi kulma kuin äkkiä saattaisi ajatella.

TIsmo Kolkkala (Video still, Kuva: YLE)urkulainen Ismo Kolkkala on hyvä tietolähde partakonetta etsivälle, sillä hän on sähköajon todellinen grand old man. Hän on luottanut Philipsiin liki 60 vuotta.

-Vanhin kone on vuodelta 1952 eli olympiavuodelta, Ismo Kolkkala toteaa ja näyttää, että kone käy ja kukkuu.

Ismo Kolkkalan kotikokoelmassa on neljä konetta. Mökillä on vielä toinen mokoma lisää. Koneita kertyy, koska teriä tai akkua ei kannata vaihtaa niiden korkean hinnan takia. Esimerkiksi uusimman koneen terät maksaisivat 57 euroa.

-Katselin lehdestä, että uuden vesipestävän Braunin saa 29,90 eurolla. Ajattelin hakea kaksi niin siinä on mulle koneita loppuelämäksi.

-Voisin myös vaihtaa teriä, mutta niiden pitäisi olla vain puolet halvempia, linjaa Ismo Kolkkala.

Halpa kone, kallis terä

partakone (Video still, Kuva: YLE)Havainto halvoista koneista pitää kutinsa, sillä halvin Philipsin verkkokone irtoaa Gigantissa 39 eurolla ja ladattava 49 eurolla. Halvat koneet ovat monen liikkeen sisäänvetotuote ja niitä myydään paljon.

Olavi Maaniitty oli koneostoksilla Raision Gigantissa. Itse asiassa hän halusi ostaa uudet terät, mutta myyjän mukaan hänen koneensa on uusimista vailla.

-Modernin parranajokoneen käyttöikä on viidestä seitsemään vuotta. Kyllä uusi olisi paikallaan, sillä kyse on sentään hygieniatuotteesta, suostuttelee myyjä Markku Seppänen.

Toinenkin ennakkotieto pitää paikkansa: vaihtoterien hinnat ovat todella suolaiset. Halvan koneen vaihtoteräsetti on itse konetta kalliimpi. Myyjä Markku Seppäsen mukaan terät ovat koneen kallein osa.

-Nuo halvat koneet on tarkoitettu aivan ensimmäistä partaansa ajaville nuorukaisille. Muutaman vuoden kuluttua kaveri tulee vaihtamaan konetta, koska se ajaminen ei ole niin mukavaa kuin paremmilla malleilla.

-Miksi 39 ja 300 euron koneen terät ovat suunnilleen saman hintaisia?

-Sitä en osaa sanoa. Maahantuojahan ne hinnoittelee, toteaa Markku Seppänen.

Philipsiltä ei vastauksia

Mistä terässä sitten maksetaan? Halvin löytämämme Philipsin kolmen terän setti maksaa 45 euroa. Yksi terä painaa 4 grammaa. Näin terien kilohinnaksi tulee 3750 euroa. Kertakäyttöiset vesiajoterät ovat puolestaan niin edullisia, että niitä saa 45 eurolla 346 kappaletta.

Halusimme vastauksia Philipsiltä. Yhtiö kun ilmoittaa, että ympäristö huomioidaan erityisesti tuotekehityksessä. Philipsiltä ei kuukauden kyselyjen jälkeen löytynyt vastaajaa.

Michael Lettenmeier on eri tuotteiden aiheuttaman ympäristökuormituksen asiantuntija. Pyysimme häntä laskemaan, että mikä merkitys ympäristölle on sillä, kun vaihdetaan partakone eikä vain kolmea pientä terää.

-Ero on 10-30-kertainen jos verrataan siihen, että vaihdetaan koko kone eikä teriä. Tarkasti sitä ei voi sanoa, sillä partakoneen ekologisen selkärepun painavuus riippuu esimerkiksi siitä, onko kyseessä akullinen vai akuton kone.

-Miksi valmistaja käsityksenne mukaan hinnoittelee varaosat niin, että on halvempaa ostaa uusi kone kuin vaihtaa terät?

-Myyjä tienaa paremmin kun myy koko koneen eikä teriä.

-Mitä tällainen hinnoittelu kertoo yrityksen ympäristöajattelusta?

-Se kertoo kyllä siitä, etteivät hienot tavoitteet vielä tulleet tuotteiden tasolle. Onhan se absurdia, että on kannattavaa menetellä näin, toteaa konsulttina työskentelevä Michael Lettenmeier.

Tonneja turhaa jätettä

Elektroniikkaromun käsittelyasemaa koekäytetään Helsingissä. Viimeistään nyt käy selväksi, että partakoneet ovat vain jäävuoren huippu: elektroniikasta tehdään järjestään liki kertakäyttöistä.

Tuhannet tonnit partakoneita, printtereitä, föönejä ja kännyköitä kohtaa loppunsa vain siksi, että ne eivät kestä eikä niitä kannata korjata.

-Suoraan käyttökelpoisia laitteita on tänne tulevista ehkä 1-2 prosenttia. Lähtökohta on se, että laite yritetään saada uudelleen käyttöön. Romutettaessa metalli- ja muoviosat eritellään. Muovi menee joko uusiokäyttöön tai poltettavaksi, kertoo Santeri Mäkelä Tramel Oy:stä.

-Mitä tapahtuu kuuluisille partakoneen terille?

-Niiden ja muiden metalliosien päätepiste on metallitehdas, jossa ne sulatetaan.

Näin tapahtuu tietysti vain niille laitteille, jotka eivät joudu sekajätteen joukkoon.

Uusi partakone ei tee kenestäkään sen parempaa urheilijaa. Sen sijaan päätöksellään voi vaikuttaa siihen, miten paljon kuormittaa ympäristöä. Vielä kun teollisuus huomioisi hienon ajatuksen hinnoittelussaan.

Jari Vaara/Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.