Hyppää pääsisältöön

Mitä on olla nuori?

Nuoruus on jännää, kivaa, vänkää, hankalaa, huoletonta, mutta ennen kaikkea vapaata aikaa ennen aikuisiän velvollisuuksia, kertovat helsinkiläiset nuoret vuonna 1969.

Tarkkaa aikaa nuoruudelle ei voida määritellä. Yleensä sen katsotaan alkavan murrosiässä ja päättyvän noin 24 ikävuoden tienoilla.

Primitiivisissä kulttuureissa nuoruusikää ei usein ole, vaan lapsesta tulee aikuinen erilaisten riittien kautta. Suomalaisessakin kulttuurissa on tapahtumia, joita pidetään usein aikuisuuden riitteinä, kuten rippijuhlat, ylioppilaaksi tulo ja armeija.

Ohjelman mukaan nuoruusiän katsotaan päättyvän, kun nuori on saavuttanut taloudellisen ja henkisen riippumattomuuden kasvuympäristöstään. Käytännössä sen todettiin merkitsevän kodista irtautumista ja ammattiin valmistumista.

Ohjelmassa todetaan, että nuoret aikuistuvat henkisesti nopeammin kuin aiemmin, mutta taloudellisen riippumattomuduen saavuttaminen kestää yhä kauemmin opiskeluaikojen pitkittyessä.

Katugallupissa ihmisiltä tiedusteltiin näkemyksiä nuorista, kysyttiin ratkaisua nuorisorikollisuuteen ja pohdittiin syytä nuorisomellakoihin.

Nuorten ongelmia ennnaltaehkäisevässä työssä ohjelmassa haastateltu maisteri Pertti Harju piti tärkeimpänä kasvatukseen ja yksilön kehitykseen liittyvän tiedon lisäämistä ja korosti, että vanhempien olisi pidettävä omat ongelmansa ja vaikeutensa irti kasvatettavasta

Harju toteaa, että asenteiden olisi muuttuttava, sillä perinteisesti yhteiskunnassa on pidetty autoritääristä ja usein rankaisevaa kasvatusta parhaimpana, vaikka uudet tutkimukset todistavat toista. Kasvatuskäsitykset ovatkin aikojen saatossa muuttuneet ja nykyään suositaan pehmeämpiä metodeja.

Teksti: Heidi Sommar

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto