Hyppää pääsisältöön

Mooseksen perinnössä arvot ja ahneus kampittavat toisiaan

Kuva ohjelmasta Mooseksen perintö
Kuva ohjelmasta Mooseksen perintö Kuva: Antero Tenhunen / Yle Mooseksen perintö

Maalaiskomediassa Mooseksen perintö huoltamoyrittäjä P. A. Turpeisesta tulee miljonääri, jonka rahojen perässä ovat niin entinen puoliso kuin kunnan entiset vallankäyttäjät.

Mooseksen perintö on katsottavissa Areenassa heinäkuuhun 2019 saakka.

Televisiossa vuonna 2001 ensimmäisen kerran esitetyssä sarjassa tavataan aiemmista maalaiskomedioista tutut hahmot Turpeisesta Hakkaraiseen. Mutta moni asia on Kuusniemellä muuttunut. Entinen kunnanjohtaja Ahti Kiiski on ydinjätettä varastoivan yrityksen palveluksessa, entinen valtuuston puheenjohtaja Urmas Hakkarainen vapautuu vankilasta ja kyläkauppias Hillevi Jortikka siirtyi kaupanalalta kunnanjohtoon. Baariapulainen Tuulia Huttusesta on tullut rouva Turpeinen ja korjaamoapulainen Valtsu vaihtaa välillä hommansa taksin kuljettamiseen.

Mooses Turpeisen testamentti löytyy sattumalta vintin siivouspuuhien yhteydessä. Testamentissa olevien osakkeiden arvo on vuosien aikana noussut niin, että Mooseksen pojasta Pauli Antero Turpeisesta tulee miljonääri. Vankilasta vapautunut Urmas Hakkarainen saa tietää, että hänen kotitilansa menee pakkohuutokauppaan. Tilalla sijaitsee maa-alue Urmaankallio, jota Kiisken edustama yhtiö havittelee ydinjätteen loppusijoituspaikaksi.


Hakkarainen houkuttelee isältään perinnön saaneen Turpeisen bulvaaniksi pakkohuutokauppaan.

Turpeinen kuitenkin epäonnistuu tehtävässään ja tilan omistajaksi tuleekin itse Turpeinen. Huijareiden suunnitelmat menevät uusiksi. Hakkarainen ja Kiiski lavastavat Turpeisen syylliseksi ympäristörikokseen. Turpeinen pidätetään ja tilaa yritetään saada häneltä pakkotoimin.

Kunnanvaltuuston kokous saadaan pidätettyä ilman valtuuston puheenjohtajaa P. A. Turpeista, joten hänen sijalleen saadaan varapuheenjohtaja Piiparinen, jota voidellaan ensin konjakilla.

Kunnanvaltuuston kokouksessa nuijaa heiluttava Piiparinen on huonossa kunnossa, kun Urmaankallion kohtaloa yritetään ratkaista. Viime hetkellä kokoukseen tuodaan Museovirastolta tieto, että kalliomaalausten johdosta alue joutuu täydelliseen toimenpidekieltoon.


Urmaankalliota oli yritetty suojella kalliomaalauksilla, joita oli ilmestynyt yön hämärinä tunteina. Entinen hautausurakoitsija Kylmälehto antoi kuitenkin maalauksille lopullisen lähdön.

Urmaankalliota yritetään pelastaa. Kirkkoherra aikoo laatia sopimuksen, jonka mukaan seurakunta vuokraa alueen.

Ylikonstaapeli Juurikkala ja hänen aisaparinaan työskentelevä Virpi "Urmaantytär" Hakkarainen ovat myös enemmän kuin kollegat. Ahti Kiiskikin haikailee Virpin perään.

Miten käy Hakkaraisen tilan ja Urmaankallion? Entä saako Piiparinen häävalssinsa tehtyä? Kuntalaiset puhaltavat yhteen hiileen, ja Kuusniemen kirkossa vietetään rakkauden juhlaa, kun kaksi paria sanovat tahdon.


Muut Maalaiskomedia-sarjan kokonaisuudet ovat Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat ja Turvetta ja timantteja.

Tietolaatikko

Risto Salmi (P A Turpeinen). Kirsi Nurminen (Tuulia Turpeinen). Matti Tuominen (Urmas Hakkarainen). Jukka Pitkänen (Ahti Kiiski). Tuija Vuolle (Viola Turpeinen). Asko Sahlman (Pentti Juurikkala). Anne Niilola (Virpi Hakkarainen). Tom Lindholm (Ilmari Piiparinen). Katariina Kuisma (Hellä Lehmus). Liisa Peltonen (Eija). Kari Manninen (Valtsu). Marja-Leena Syvänen (Hillevi Jortikka). Panu Vauhkonen (Late Jortikka). Kaija Kaikkonen (Paukku). Jarkko Tiainen (Matias Pohto). Miia Nuutila (Suvi Pohto). Pekka Lukka (Voivalin). Seppo Kulmala (Vartija). Heidi Vaarna (Pankinjohtaja). Margit Kanerva (Pankkineiti). Juuso Halonen (Lapsi Pikku-Raineri Pohto). Tobias Suomi (Lapsi Poju). Salla Paajanen (Toimittaja).

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto