Moni vanhus on jäänyt asumaan yksin maaseudulle lasten muutettua pois ja puolison kuoltua. Halu asua kotona on kova, vaikka olot ovat välillä ankarat.
Vuonna 1968 esitetyssä ohjelmassa tutustutaan viiteen vanhukseen, jotka asuvat yksin maaseudulla. Sitkeys ja halu asua kotona auttavat sinnittelemään pitkien talvien ja raskaiden kotitöiden kanssa.
Elina Kallion mies on kuollut jo 45 vuotta sitten. Elämää rytmittävät kirkossa käynti ja naapurin luona kahvittelu. Halonhakkuu, lumenluonti ja talon lämmitys sujuu 72-vuotiaalta omin neuvoin.
Miehen ja lasten kuolemat eivät varjosta Elinan positiivista mieltä ja yksin asumiseenkin hän toteaa olevansa oikein tyytyväinen "Kun saap nauttia eläkettä ja ei ole mitään huolta".
Taneli Uutela on asunut Miehikkälässä yksin 17 vuotta. Neljästä lapsesta kolme on muuttanut Ruotsiin. Muistot ja läheiset ovat läsnä kotia koristavissa valokuvissa ja lasten lähettämissä korteissa.
Olga Luokkanen asuu talven yli Miehekkälän kunnalliskodissa, mutta suunnittelee kotiinpaluuta kesällä, jos kunto sallii.
Entinen seppä Toivo Aalto asuu Muurilan kylässä Rengossa. Samassa kylässä asuu Siiri Savela, joka on elänyt yksin jo 22 vuotta ja haluaa olla kotona niin kauan kuin voi.
Toivolla ja Siirillä on tapana kahvitella joskus yhdessä. Toimittajan vihjailut yhdessä viihtymisestä saa kaksikon nauramaan ja Siiri myhäilee joskus katsoneensa Toivoa sillä silmällä.
Teksti: Heidi Sommar