Hyppää pääsisältöön

Miilu-partioleirillä 1985

Miilu-leirille Jämijärvelle kokoontui 10 548 partiolaista 17 eri maasta. Reilun viikon kestänyt Miilu oli Suomen Partiolaisten toinen suurleiri.

Tietolaatikko

Suomen Partiolaisten perustamisen 1972 jälkeen on pidetty viisi suurleiriä. Näistä leireistä käytetään myös nimeä Finnjamboree, koska satojen ulkomaalaisten partiolaisten ansiosta leirit ovat olleet hyvin kansainvälisiä.

Ensimmäinen suurleiri Karelia järjestettiin vuonna 1979 Kolilla.

Kun kaikki leiriläiset kokoontuvat yhteiseen Miilusteluiltaan, on väkijoukko vaikuttava.

Suurleirillä riittää tekemistä leijojen rakentamisesta sähköttämiseen ja solmujen tekemisestä miilunpolttoon.

Nuotiolaulut ja ruoan laitto avotulella kuuluvat tietenkin erottamattomasti leirielämään. Teltan pystyttäminen ja siihen majoittuminen sujuvat partiolaisilta leikiten.

Valtavaan osanottajajoukkoon mahtuu partiolaisia mm. Walesista, Itävallasta, Luxemburgista sekä Japanista ja Keniasta saakka. Kansainvälisessä joukossa partiolaisilla on hyvä tilaisuus harjoitella englantiaan, joka on kommunikoinnin ehdoton pääkieli suomen rinnalla.

Partiolaiset harjoittelevat erilaisuuden ymmärtämistä myös kokeilemalla, miltä tuntuu liikkua pyörätuolilla sekä silmät sidottuina.

Teksti: Susanna Kokkola

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto