Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Tarmo Ropponen ja kohtalokas erhe

Toimittaja Tarmo Ropposen tekemä haastattelu Mauno Koivistosta laukaisi kaikkien aikojen kiistan presidentin ja Yleisradion välillä.

Tietolaatikko

Ensilähetys: YLE Puhe, lauantai 27.3.2010 klo 18.32 ja sunnuntai 28.3.2010 klo 9.30.

Marraskuussa 1984 presidentti Mauno Koivisto vieraili näyttävästi Englannissa. Valtiovierailua oli seuraamassa myös Yleisradion politiikan toimittaja Tarmo Ropponen, jonka tarkoituksena oli kalastaa haastattelu harvakseltaan kommentteja jakelevalta Koivistolta. Valtiovierailun päätteeksi Ropponen onnistui saamaan kaipaamansa haastattelun.

Lontoossa tehdyssä haastattelussa Ropponen tiedusteli Koivistolta kantaa meneillään olleeseen valtiosääntöuudistukseen, jossa suunniteltiin presidentin toimikausien rajaamista kahteen kauteen. Samalla oli myös tarkoitus tivata presidentiltä vastausta siihen, olisiko Koivisto henkilökohtaisesti valmis jatkamaan toisen kauden presidenttinä.

Mutta sattuma puuttui peliin ja tiedotustilaisuuden kiireessä Ropposen kysymykset muotoutuivat monitulkintaisemmalla tavalla, kuin oli tarkoitus. Koivisto oli haluton kommentoimaan omia jatkoaikeitaan millään tavalla ja katsoi haastattelussa kommentoineensa ainoastaan presidentin kausien rajaamista kahteen.

Sitaattikiistan tulkintavirhe näki päivän valon, kun syntyneessä tv-uutisjutussa Ropponen tulkitsi Koiviston monimielisen vastauksen ”ei se minua kauhistuta” henkilökohtaiseksi halukkuudeksi jatkaa myös toisen kauden.

Kesti kuitenkin hetken ennen kuin presidentin kansliassa havahduttiin tv-uutisten virhetulkintaan. Vasta kun SKDL:n Kalevi Kivistö helmikuussa 1985 kertoi tuestaan Koiviston jatkokaudelle, käytti Ropponen presidenttipeliä käsittelevässään jutussaan sitaattia Koiviston Lontoon haastattelusta tavalla, joka sai presidentin päreet palamaan.

Huolimattomasta sitaatista melko vaatimattomasti liikkeelle lähtenyt kiista paisui elämää suuremmaksi näytelmäksi, johtaen lähes täydelliseen välirikkoon Yleisradion ja Koiviston välillä. Tiedotusvälineet tarttuivat hanakasti herkulliseen riitaan, jota loukkaantunut Koivisto paisutti haukkumalla Yleisradion yksinoikeudella ja suurella kohulla MTV:lle antamassaan haastattelussa.

Dramaattisen MTV:lle annetun haastattelun jälkeen, tämä liialliset kulissit saanut kiista laantui kuitenkin lähes yhtä nopeasti kuin oli syntynytkin.

Tapahtui 1985 –ohjelmasarjan jaksossa ”Tarmo Ropponen ja kohtalokas erhe” toimittaja Tarmo Ropponen muistelee Lontoossa tehtyä dramaattista haastattelua ja kertoo, miten syntyi uutinen joka raivostutti presidentin. Haastattelussa Ropponen kertoo myös, miksei sitaattikiistaan johtanutta virhettä lopulta koskaan oikaistu Yleisradion tv-uutisissa.

Teksti: Tapio Pajunen

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.