Hyppää pääsisältöön

Valokuvaaja Steve McCurry

Valokuvaaja Steve McCurry on yksi maailman tunnetuimmista ja palkituimmista valokuvaajista, joka on keskittynyt pitkällä urallaan Etelä- ja Kaakkois-Aasian kuvaamiseen.

Steve McCurrya (synt. 1950, Philadelphia, Yhdysvallat) pidetään yleisesti yhtenä aikamme parhaimmista kuvaajista ja hän on voittanut useita alan huippupalkintoja. Hän on tunnettu klassisista kuvareportaaseistaan, joita hän on kuvannut jo yli 27 vuoden ajan National Geographic –lehdelle sekä muille julkaisuille.

McCurryn ura lähti nousuun hänen 1979 – juuri ennen Neuvostoliiton miehitystä – tekemällään kuvareportaasimatkalla kapinallisten hallitsemaan Afganistaniin, jossa hän kulki pukeutuneena paikallisen väestön asuun.

Lähtiessään Afganistanista hän oli ommellut vaatteidensa sisään filmirullia jotka sisälsivät ensimmäisiä länsimaihin levinneitä valokuvia tästä konfliktista. Näillä kuvilla hän voitti Robert Capa Gold Medal –palkinnon parhaasta ulkomaisesta valokuvareportaasista.

McCurry on käynyt useita kertoja kuvausmatkoilla Afganistanissa, nyttemmin YK:n rauhanturvajoukkojen kanssa. McCurry on myös kuvannut muillakin konfliktialueilla, kuten hajoavassa Jugoslaviassa, Beirutissa, Kambodžassa, Sahelin alueella, Sri Lankassa, Filippiineillä ja Persian lahden sodissa. Afganistanissa hän käy kuvausmatkoilla yhä toistuvasti.

McCurry keskittyy kuvaamaan sotien inhimillisiä vaikutuksia, sitä miten sota näkyy ihmisten kasvoilta. 1984 McCurry otti Afganistanissa kuvan tytöstä, jonka intensiivinen ja vaativa katse on tehnyt kuvasta yhden maailman tunnetuimmista valokuvista.

Steve McCurry on ollut Magnum kuvatoimiston jäsen vuodesta 1986. Hänet on palkittu mm. National Press Photographers’ Associationin Magazine Photographer of the Year –palkinnolla. Hän on myös saanut neljä ensimmäistä palkintoa World Press Photo Contest –kilpailussa sekä Olivier Rebbot Memorial Award –palkinnon kahdesti.

Steve McCurryn valokuvia oli esillä Salon taidemuseossa 13.2.–2.5.2010. Näyttely koostui kokoelmasta McCurryn henkilökuvia, maisemia ja katukuvia 27 vuoden ajalta. McCurry vieraili Suomessa ja kävi myös itse tutustumassa Salon näyttelyyn. Aamu-tv:n haastattelussa McCurryn kertoi mm. työskentelytavoistaan sekä afgaanitytön valokuvasta ja siihen liittyvästä tarinasta.

Teksti: Salon taidemuseo, YLE uutiset

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto