Hyppää pääsisältöön

Reima Pietilä, uuden arkkitehtuurin guru

Arkkitehti Reima Pietilän mukaan suomalainen rakennustaide oli Alvar Aallon jälkeen aallonpohjassa. Aalto oli "suuri tammi", joka varjosti pieniä arkkitehtipäitä.

Tietolaatikko

Kalevan kirkko vuodelta 1966 oli Reima Pietilän läpilyöntityö, joka herätti tavatonta huomiota poikkeamalla kaikesta aikaisemmin tehdystä kirkkosuunnittelusta Suomessa.
Dipoli Espoon Otaniemessä haastoi naapurinaan olevan Alvar Aallon Polin omintakeisuudellaan avoimeen kilpaan.
Elokuvan kuvausten aikoihin Kuwaitiin oli tekeillä Reima ja Raili Pietilän suunnitteleman hallintorakennuksen Sief Palacen laajennus.
Muita tärkeitä Reima ja Raili Pietilän suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Suomen suurlähetystö Delhissä 1985, Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso 1986 sekä Reima Pietilän viimeiseksi työksi jäänyt Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi 1993.

Akateemikko Reima Pietilä (1923-1993) toimi oheista elokuvaa tehtäessä Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla professorina. Opiskelijat pitivät häntä guruna, ja luentoja tultiin kuuntelemaan ulkomaita myöten.

Pietilälle irtautuminen Alvar Aallon vaikutuksesta onnistui. Hän analysoi elokuvassa juuri Alvar Aallon merkitystä suomalaisessa arkkitehtuurissa.

Reima ja Raili Pietilää pidetään merkittävinä orgaanisen arkkitehtuurin luojina. Elokuvassa Reima Pietilä miettii rakentamisen perimmäisiä tehtäviä.

Hän arvioi arkkitehtuurin taantuneen niinä parina satana vuotena, joiden aikana koulutetut arkkitehdit ovat syrjäyttäneet perinteiset rakentajat. Hän pohtii, miten arkkitehtuuri voisi muodostua "ihmisten todelliseksi omakuvaksi".

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto