Hyppää pääsisältöön

Hildénin metodi ei pettänyt

Leo Hildén (1919-2006) tiesi, mitä uutiskuvaajan kiireinen arki oli. Hildénin tavaramerkkejä olivat nopeus, innostuneisuus, taloudellisuus ja korkea laatu.

Pitkien elokuvien edellä esitettiin elokuvateattereissa 1930–1960-luvuilla uutiskatsauksiksi kutsuttuja lyhytelokuvia. Näidenkin elokuvien ensi-illat olivat perjantaisin, ja jotta yleisöllä olisi silloin katsottavanaan uutta kuvamateriaalia, tiesi se viikon varrella rutkasti töitä kuvaajalle.

Yksi 1950-luvun tuotteliaimmista lyhytelokuvaajista oli ensin omalle Attica-Filmilleen ja sitten Lii-Filmille kuvannut Leo Hildén. Hänen kuvaamiaan lyhytfilmejä on tallessa liki 600. Uutiskatsausten vilkkaimpina vuosina hän kuvasi vuoden aikana paria tuhatta eri aihetta.

Hildén tunnettiin varmana, nopeana, itsenäisenä ja erittäin taloudellisena kuvaajana. Koska filmin jälkikäsittely ei häntä kiinnostanut, päätti hän minimoida sen. Niinpä hän "leikkasi" jo kuvatessaan niin, ettei oikeita saksia tarvinnut käyttää kuin alku- ja loppuhäntien poistoon.

Hän ei myöskään tehnyt filmeistään työkopioita, vaan pelkkä negatiivi riitti. Siitäkään huolimatta yksikään filmeistä ei epäonnistunut. Tämä tapa herätti huomiota kollegojen parissa, ja niin teki myös hänen innostunut, mutta ytimekäs tapansa selostaa. Elokuvapiireissä kuittailtiinkin, että "Liin katsaukset kyllä näkevät ja kuulevat kaiken, mutteivät kerro mitään". Siitäkin huolimatta Hildénin metodia alettiin pian jäljitellä.

Tietolaatikko

Verotuksen muuttumisen ja television myötä elokuvateatterien uutiskatsausten aikakausi päättyi 1960-luvun alussa. Myös Hildén siirtyi tuolloin kokopäiväisesti toiselle alalle.
Äidinkieleltään ruotsinkielinen Hildén oli opiskellut laajasti mielentieteitä aikana, jolloin nykyaikaista psykologikoulutusta ei vielä ollut. Erityisen kiinnostunut hän oli hypnoosista, ja vuonna 1959 hän perusti kolmen lääkärin kanssa Tieteellinen hypnoosi ry:n.
Hypnoterapeuttina hän nousi nopeasti tunnetuksi alalla, joka herätti suomalaisissa kummastusta. Rajanveto puoskarien ja asiallisen hypnoosin välillä oli ihmisille pitkään epäselvä.
Elämänkatsomukseltaan hän oli buddhisti, mallin siihen hän oli saanut isältään. Saadakseen otteen alkuteksteistä hän opiskeli pitkälle sanskritia ja palia ja suomensi niistä buddhalaista kirjallisuutta. Pioneerityö jatkui myös sillä saralla: kirjoituksissaan hän pyrki järjestelmällisesti kehittämään filosofisesti täsmällistä, muista uskonnoista riippumatonta suomenkielistä buddhalaisterminologiaa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto