Hyppää pääsisältöön

Hildénin metodi ei pettänyt

Leo Hildén (1919-2006) tiesi, mitä uutiskuvaajan kiireinen arki oli. Hildénin tavaramerkkejä olivat nopeus, innostuneisuus, taloudellisuus ja korkea laatu.

Pitkien elokuvien edellä esitettiin elokuvateattereissa 1930–1960-luvuilla uutiskatsauksiksi kutsuttuja lyhytelokuvia. Näidenkin elokuvien ensi-illat olivat perjantaisin, ja jotta yleisöllä olisi silloin katsottavanaan uutta kuvamateriaalia, tiesi se viikon varrella rutkasti töitä kuvaajalle.

Yksi 1950-luvun tuotteliaimmista lyhytelokuvaajista oli ensin omalle Attica-Filmilleen ja sitten Lii-Filmille kuvannut Leo Hildén. Hänen kuvaamiaan lyhytfilmejä on tallessa liki 600. Uutiskatsausten vilkkaimpina vuosina hän kuvasi vuoden aikana paria tuhatta eri aihetta.

Hildén tunnettiin varmana, nopeana, itsenäisenä ja erittäin taloudellisena kuvaajana. Koska filmin jälkikäsittely ei häntä kiinnostanut, päätti hän minimoida sen. Niinpä hän "leikkasi" jo kuvatessaan niin, ettei oikeita saksia tarvinnut käyttää kuin alku- ja loppuhäntien poistoon.

Hän ei myöskään tehnyt filmeistään työkopioita, vaan pelkkä negatiivi riitti. Siitäkään huolimatta yksikään filmeistä ei epäonnistunut. Tämä tapa herätti huomiota kollegojen parissa, ja niin teki myös hänen innostunut, mutta ytimekäs tapansa selostaa. Elokuvapiireissä kuittailtiinkin, että "Liin katsaukset kyllä näkevät ja kuulevat kaiken, mutteivät kerro mitään". Siitäkin huolimatta Hildénin metodia alettiin pian jäljitellä.

Tietolaatikko

Verotuksen muuttumisen ja television myötä elokuvateatterien uutiskatsausten aikakausi päättyi 1960-luvun alussa. Myös Hildén siirtyi tuolloin kokopäiväisesti toiselle alalle.
Äidinkieleltään ruotsinkielinen Hildén oli opiskellut laajasti mielentieteitä aikana, jolloin nykyaikaista psykologikoulutusta ei vielä ollut. Erityisen kiinnostunut hän oli hypnoosista, ja vuonna 1959 hän perusti kolmen lääkärin kanssa Tieteellinen hypnoosi ry:n.
Hypnoterapeuttina hän nousi nopeasti tunnetuksi alalla, joka herätti suomalaisissa kummastusta. Rajanveto puoskarien ja asiallisen hypnoosin välillä oli ihmisille pitkään epäselvä.
Elämänkatsomukseltaan hän oli buddhisti, mallin siihen hän oli saanut isältään. Saadakseen otteen alkuteksteistä hän opiskeli pitkälle sanskritia ja palia ja suomensi niistä buddhalaista kirjallisuutta. Pioneerityö jatkui myös sillä saralla: kirjoituksissaan hän pyrki järjestelmällisesti kehittämään filosofisesti täsmällistä, muista uskonnoista riippumatonta suomenkielistä buddhalaisterminologiaa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.