Hyppää pääsisältöön

Raiskaus ja rangaistus: käsikirjoitus

MOT: Raiskaus ja rangaistus

käsikirjoitus

ensilähetys TV1 29.3.2010 klo 20:00

Sanna: "Sana raiskaus on minusta ihan hirveen vaikee sanoa, se on... mahassa pyörähtää joka kerta"

Terttu Utriainen (rikosoikeuden professori, Lapin yliopisto):

"Voi sanoa, että jos ei nyt tapa jotain ihmistä niin alta kahden vuoden selviää aina"

MOT: RAISKAUS JA RANGAISTUS


Juonto: Rikoslain mukaan raiskauksesta on tuomittava vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi, törkeästä raiskauksesta vankeutta tulee vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta.


Käytännössä tuomiot ovat asteikon lievemmästä päästä.

Kansalaiset turhutuivat lieviin raiskaustuomioihin viimeksi helmikuussa. Helsinkiläispoliisi sai 16-vuotiaan tytön raiskauksesta kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion. Poliisi oli houkutellut 16-vuotiaan tytön asuntoonsa näyttämällä virkamerkkiään. Asunnossa poliisi raiskasi tytön kaksi kertaa.

Markus Luotola (asianajaja, uhrin avustaja):

"Tähän tapaukseen liittyvät yksityiskohdat, ovat sen kaltaisia, jotka mun mielestäni puoltavat selkeästi ehdotonta vankeusrangaistusta, vaikka tässä tapauksessa ei alla aikasempaa rikollisuutta olekaan."

"Tässä tapauksessa olisi tullut mielestäni kiinnittää enemmän huomiota teko-olosuhteisiin ja tekijän syyllisyyteen "



Juonto: Sanna joutui kymmenisen vuotta sitten raiskauksen uhriksi entisessä kodissaan keskellä kirkasta päivää.

Sanna: "Läheisen, entisen aviomiehen pahoinpitelemäksi ja raiskaamaksi, oman lapsen silmien edessä."


Lapsi oli tuolloin vajaan vuoden ikäinen.


A on pakottanut B:n sukupuoliyhteyteen käyttämällä B:hen kohdistunutta vakuvaltaa siten, että A on lyönyt useita kertoja avokämmenellä B:tä päähän, potkaissut selkään, kaatanut sänkyyn sekä puristanut kädellä ranteesta.


Sanna: "Tietysti jokseenkin pelottava, mutta se että se lapsi oli siinä niin sen koin hyvin vaikeeks, että sen... yritän päästä siitä tilanteesta mahollisimman nopeesti pois, ettei se lapsi joutus niin kauan itkemään ja kärsimään ja näkemään."


Sanna onnistui pakenemaan asunnosta ja hän kutsui poliisit paikalle.


Entisen puolison tai kumppanin tekemät rikokset ovat tyypillisiä raiskausrikoksia, mutta eivät kaikkein yleisimpiä.

Kari Tolvanen: "Ehdottomasti suurin määrä meidän tutkimista jutuista on tällaiset ns. tilannetuttujen tekemät raiskaukset elikkä ravintola… ravintolassa on tavattu joku henkilö ja sitten lähdetty toisen asunnolle ja siellä on sitten tapahtunut seksuaalinen teko, josta useimmiten on sitten ristiriitaa onko se tapahtunut vapaaehtoisesti vai väkisin."


Viime vuonna Helsingissä poliisille ilmoitettiin parisataa raiskausta. Koko maassa raiskauksia ilmoitettiin noin 900.

Kari Tolvanen (rikosylikomisario, Helsingin poliisi, väkivaltayksikkö):

"siinähän on lähtökohtaisesti väkivalta tai sen uhka ja totta kai pitää uhrin selkeästi sanoa, että hän ei tällaiseen tekoon halua alistua ja nyt meillä on ongelma nimenomaan näissä suurimmassa määrässä tilannetuttuja tekemien raiskauksia että onko siinä tullut näitä elementtejä ollenkaan mukaan"



Juonto: Tutkintaa haittaa se, että usein molemmat osapuolet ovat päihtyneitä, kertomukset ovat hajanaisia ja muita todistajia ei ole.


Täysin tuntemattomien tekijöiden niin sanotut puskaraiskaukset ovat Suomessa harvinaisia ja raiskauksissa käytetty väkivaltakin on Tolvasen mukaan luultua vähäisempää.

Kari Tolvanen: "Raiskaus on väkivaltarikos mutta käytetäänkö siinä ylimääräistä väkivaltaa sen teon toteuttamiseksi niin Suomessa se ei oo kovinkaan yleistä kuten taas näissä poliisisarjoissahan uhri hakataan henkihieveriin"


Juonto: Viime vuonna Helsingissä vain noin kolmannes poliisille ilmoitetuista seksuaalirikoksista eteni syyttäjälle saakka, raiskauksista puolet. Koko maassa vuonna 2008 poliisin tietoon tulleista raiskausepäilyistä vain 15 prosenttia johtaa tuomioon.


Poliisi ohjasi kuulustelujen jälkeen Sannan tutkimuksiin sairaalaan.


MOT: "Että ylipäätään otit yhteyttä poliisiin ja menit tutkimuksiin, niin oliko se sinulle itsestäänselvyys?"

Sanna: "Oli, se oli heti, heti sillon ku sen tapauksen aikana jo kun tämä tekijä sano, että tästä ei voi mitään syytettä nostaa koska hän on vielä minun aviomies niin, niin tota tiesin jo siinä, että aion tämän asian kyllä eteenpäin viiä."


Juonto: Riittävän näytön saaminen on myös syyttäjän kannalta vaikein asia. Syyttäjälle tulevista raiskausrikoksista jää syyttämättä lähes puolet. Jotta syyte voidaan nostaa, on rikoksesta saatava uhrin kertomusta tukeva näyttö.

Anu Mantila (valtionsyyttäjä):

"Esimerkiks tällaset seikat, että miten nopeasti henkilö tekee rikosilmotuksen, kuinka hän... nopeasti hän hakeutuu lääketieteellisiin tutkimuksiin tai ottaa yhteyttä näihin raiskaustukikeskuksiin, joka tapauksessa antaa niinku ymmärtää että häntä on nyt kohdeltu väärin ja on sitä mieltä että, että on joutunu raiskauksen uhriks. "



Kysessä on usein klassinen sana sanaa vastaan tilanne, jonka kanssa joudutaan painimaan muitakin rikoksia selvitettäessä.

Mantila: "Pitääkö rikostyypistä riippumatta asianomistajan kertomukselle antaa aina sama painoarvo vai voitasko sille esimerkiksi antaa seksuaalirikoksissa suurempi painoarvo, kun otetaan huomioon se että näissä seksuaalirikoksissa ja raiskaustyyppisissä rikoksissa hyvin harvoin on sitä silminnäkijätodistelua."


Mantilan mielestä rikoslain rangaistusasteikko on riittävä, mutta sitä pitäisi käyttää laajemmin. Nyt käytössä on rangaistusasteikon alapää.

Anu Mantila: "Kyllä sitä voidaan näinkin päin lähtee kelaamaan että, et ankaroitetaan sitä rangaistustasoa sillä tavalla että joku, jotkut tuomioistuimet rupeavat soveltamaan, tuomitsemaan ankarampia rangaistuksia jotka on niinku, poikkeaa yleisestä rangaistuskäytännöstä mutta mä näkisin että tää kysymys lähtis niinku enssijasesti sieltä eduskunnan taholta että, että demokraattisessa yhteiskunnassa lainsäätäjän tarvis niinku reagoida siihen että nyt tää rangaistuskäytäntö on liian alhanen"


Käräjäoikeksissa langetetuista raiskaustuomioista puolet on ehdollisia.

Mantila: "Se kipupiste on juuri siinä, että joutuuko linnaan vai ei."

Adressin luovutus eduskunnassa 11.3. 2010

Tia Glad: "Raiskaus on raiskaus, on raiskaus, on raiskaus. Piste. Raiskauslainsääädäntöä on uudistettava. Hieman yli vuosi sitten perustin facebookiin ryhmän 100 000 vastaan Itä-Suomen hovioikeus, koska olin jo usean vuoden ajan lukenut järkyttyneenä lehdistä, miten tässä hovioikeudessa kumottiin seksuaalirikollisten tuomioita. "


Juonto: Facebookryhmään on liittynyt lähes 52 000 jäsentä. Lisäksi erillisen adressin on allekirjoittanut lähes 11 000 henkilöä.


Sannalla on omakohtainen kokemus Itä-Suomen hovioikeudesta.

Käräjäoikeudessa hänen raiskaajansa sai vuoden ja kuuden kuukauden ehdottoman vankeustuomion raiskauksesta ja pahoinpitelystä.

Tia Glad: "Ajattelin, että varmasti näin ihan oikeudenmukainen että tietää miltä minusta tuntu, että saa siitä jonkun näkösen rangaistuksen että, että voi hävetä sitä mitä on tehny."


Tekijä valitti hoviin. Kun hovioikeus otti tapauksen käsittelyyn, raiskauksesta oli kulunut kaksi ja puoli vuotta.

Tia Glad: "Oli semmonen olo siellä että, että minut siellä nujerretaan ja minua siellä syytetään ja että ihan turha, sama mitä kerron että se on minun oma vika.

Tuntu että... en tiiä, olis varmaan pitäny siellä sitten olla heikom... heikko, heikomman olonen, semmonen tunne on jääny jälkikäteen että olin liian, liian paljon omilla jaloillani"



Juonto: Hovioikeus muutti ehdottoman vankeustuomion vuoden ja kuuden kuukauden mittaiseksi ehdolliseksi tuomioksi. Lisäksi tuomittiin 70 tuntia yhdyskuntapalvelua. Perusteluina käytettiin mm. tekijän ensikertalaisuutta sekä sitä, että tekijällä oli vakituinen työpaikka. Hovioikeuden ratkaisu oli Sannalle shokki.

Tia Glad: "Alkuun ei voinu uskoo, tää on niinku aivan pöyristyttävää että eihän... tuntu et se ei o niinku mitään, ihan yhtä tyhjän kanssa koko käräjöinti.

Saa olla kotona ja syyä makkaraa niinku ennenki eikä se oikeestaa niinku muuta tilannetta, tuskin tätä tekijää kauheesti nolottaa tai hävettää, ei hän ajattele mitä täs tuli tehtyä."



Juonto: Sannan tapaus aloitti julkisuudessa kiivaan keskustelun Itä-Suomen hovioikeuden linjasta. On epäily, että sen tuomiolinja on lepsumpi kuin muualla.


MOT tilasi kaikista Suomen hovioikeuksista raiskausrikostuomiot vuosilta 2005 - 2009. Tapauksia on 337. Vain noin kolmasosa tuomioista on julkisia tai osin julkisia.


MOT:n selvityksestä ilmenee, että 60 prosentissa tapauksista käräjäoikeuden tuomio on säilynyt hovioikeudessa ennallaan. Vaasan ja Rovaniemien hovioikeuksissa noin 70 prosenttia tuomioista säilyi ennallaan.Tuomioita on lievennetty viidenneksessä tapauksista. Vain joka kymmenes tuomio on koventunut hovioikeudessa. Kouvolan, Rovaniemen ja Turun hovioikeuksissa luku oli vieläkin alhaisempi.


Itä-Suomen hovioikeuden linja on yhtenäinen muiden hovioikeuksien tuomioiden kanssa.


Käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan hovioikeuteen yli 60 prosentissa tapauksista. Vastaaja, eli rikokseen syyllistynyt valittaa lähes aina. Hovioikeus ei voi muuttaa päätöstä valittajan vahingoksi. Jos uhri ei valita, tuomio voi vain säilyä ennallaan tai sitä voidaan lieventää.


Raiskausrikosten tuomioita on mahdotonta verrata toisiinsa, sillä suuri osa asiakirjoista on salaisia. Se hankaloittaa seksuaalirikosten tutkintaa alusta saakka.


MOT: "Miksi ne teonkuvaukset halutaan pitää niin salassa?"



Kari Tolvanen (rikosylikomisario): "No ne on toki ymmärrän että uhria suojellaan mutta samalla herää kysymys että suojellaanko siinä sitä rikoksen tekijää ja se ei liene tarkoitus."



Terttu Utriainen (rikosoikeuden professori):

"Oikeudenkäynnin julkisuus on suuri oikeusturvan tae,"



Juonto: Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen on toukokuussa ilmestyvää kirjaansa varten käynyt läpi usean vuoden ajalta noin kolmisensataa hovioikeuksien pöytäkirjaa teonkuvauksineen. Niistä ilmenee, millaisia raiskaukset ovat olleet ja millä perusteella tuomio on annettu.

Utriainen: "Tuomioistuimilla ja syyttäjilläkään ei ole oikeastaan tietoja, millaisia nää jutut on. On vain tämmöisiä kvantitatiivisia tilastoja. Joissakin tapauksessa nämä tuomari-reppanat on sitten niin kuin saattanu perusteluihinkin kirjoittaa, että tämä rangaistus on otettu tilastosta. Mutta nää itse teot on hyvin erilaisia ja se pitäisi näkyä siellä, siellä rangaistuksissa juuri siten, että törkeistä teoista tuomitaan korkeampia rangaistuksia ja lievistä lievempiä."


Juonto: Kolmannes hovioikeuden tuomioista on MOT:n selvityksen mukaan ehdollisia. Kun tarkastellaan pelkkiä raiskauksia, joihin ei liity muita rikoksia, ehdollisten tuomioiden pituus vaihtelee 14 ja 22 kuukauden välillä. Kun kyse on raiskauksesta ja muista rikoksista, tuomiot eivät merkittävästi kiristy, kovin ehdollinen tuomio oli kaksi vuotta. Ehdollisten raiskaustuomioiden keskiarvo on puolitoista vuotta.

Utriainen: "Esimerkiksi tämmöinen tapaus, että tää tapahtu bussipysäkillä, hän kaatoi tän uhrin maahan ja uhkasi tappamisella. Rangaistus oli yks vuosi, yks kuukautta ehdollisena. Ja otetaan toinen tapaus. Tämä tekijä repi tämän uhrin vaatteita ja alusvaatteita veitsellä, puri tätä uhria ja löi kasvoihin ja rangaistus oli yks vuosi kuus kuukautta ehdollisena. Tai sitten toinen tapaus tämmöinen pariskunta niin tämä tekijä repi hiuksista, kaatoi tän uhrin maahan, kuristi, uhkaili veitsellä ja uhkaili tappamisella. Yks vuos kuus kuukautta ehdollisena."


Kun kysesessä oli pelkkä raiskaus, ehdottomat vankeustuomiot vaihtelivat hovioikeudessa 8 ja 30 kuukauden kuukauden välillä. Keskimääräinen tuomio oli alle kaksi vuotta .


Utriainen: "Yksi ongelma on juuri se, että meillä ei tuomita lyhyitä, ehdottomia rangaistuksia. Eli tää on niin kuin järjestelmävika, ja suuri osa meidän tuomareista on koulutettu tämmöiseen ajatteluun."


Kun tuomitaan raiskauksesta ja muista rikoksista, tuomiot vaihtelevat puolen vuoden ja kuuden vuoden välillä. MOT:n aineiston kaksi kovinta, kuuden vuoden tuomiota on langetettu Rovaniemen hovioikeudessa. Tapauksiin sisältyi raiskauksia, useita seksuaalisia hyväksikäyttöjä sekä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä.


Myös alin, puolen vuoden ehdoton tuomio on poikkeuksellinen.

Jos tekijä syyllistyy useaan rikokseen, jotka tuomitaan eri aikaan, tuomioita kohtuullistetaan. Alunperin Vantaan käräjäoikeudessa käsitellyssä tapauksessa mies oli tuomittu raiskauksesta ja törkeästä raiskauksesta lähes neljän vuoden vankeuteen.


"X pn pitänyt A:ta selällään painamalla tätä kurkusta ja naamasta. - - - Mies on uhannut väkivallalla ja tappamisella. - - - A on välillä päässyt poistumaan toiseen huoneeseen, jolloin mies on tarttunut tätä käsien alta kiinni, työntänyt tämän takaisin makuuhuoneeseen, heittänyt sängylle. "



Käräjäoikeus käsitteli samana päivänä eri istunnossa tapauksen, jossa sama mies tuomittiin viittä päivää aiemmin tehdyistä raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

"Vastoin 15-vuotiaan C:n tahtoa ottanut tältä paidan pois päältä, repinyt C:n housuja pois jalasta. mies on pitänyt kättään C:n suun edessä, käskenyt tämän olla hiljaa ja lyönyt kerran C:tä poskelle."


Yksikkörangaistus näistä rikoksista olisi ollut puolitoista vuotta vankeutta. Kohtuullistamispykälän vuoksi lisärangaistus oli vain puoli vuotta vankeutta. Hovioikeus ei muuttanut tuomioita.


Utriainen: "Se on rikoslain 7 luvun idea ja siitä voidaan tietysti olla eri mieltä, että onko se oikein vai ei. Eli kun tätä seuraamusjärjestelmää ja rangaistuksen mittaamista on uusittu, niin sehän on tehty ikään kuin rikoksen tekijän eduksi, jotta rangaistukset eivät tulisi kovin pitkiksi."


MOT:n selvitys vahvistaa käsitystä, että tuomioistuimet käyttävät rangaistusasteikon alinta kolmannesta. Kun kyse on raiskauksesta ja muista rikoksista ehdottomien vankeustuomioiden keskiarvo on vähän yli kaksi vuotta.

Utriainen: "Sanotaan, että rangaistuskäytäntö on yhtenäinen. Se on vain yksi kriteeri ja se, että pistetään niin kuin mahdottoman paljon erilaisia tekoja muutaman kuukauden sisälle rangaistuksessa, niin ei se ole mitään yhtenäistämistä, se on lattapäisyyttä. Jos ei nyt tapa jotain ihmistä, niin alta kahdella vuodella selviää aina. "


Juonto: Hovioikeuksissa on käsitelty viiden vuoden aikana vain 22 törkeää raiskausta. Kaikista on langetettu ehdotonta vankeutta. Alin tuomio on ollut 2 vuotta ja 4 kuukautta, kovin 5 vuotta.


MOT:n aineiston suurimmat tuomionalennukset ovat niitä, joissa käräjäoikeuden ehdoton vankeustuomio on muuttunut hovioikeudessa ehdolliseksi, vaikka raiskaussyytteet ovat säilyneet ennallaan.Esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeus alensi raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annetun kahden ja puolen vuoden vuoden vankeustuomion alle kahden vuoden mittaiseksi ehdolliseksi tuomioksi. Oheen tuomittiin yhdyskuntapalvelua.

Yhtenä perusteena oli se, että 15-vuotiaaseen uhriin kohdistunut väkivalta oli lievää.


Yksi suurimmista ehdottomien tuomioiden alennuksista tehtiin niinikään Itä-Suomen hovioikeudessa. Marraskuussa 2008 Itä-Suomen hovioikeus alensi viiden miehen tuomiota rikoksessa, jonka uhri oli 15-vuotias tyttö.


Lukija: "Hovioikeus on katsonut näytetyksi, että A, B, C ja D ovat tietoisina toistensa tekemisistä kukin vuorollaan olleet sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa käyttämällä hyväkseen asianomistajan voimakasta humalatilaa, jonka vuoksi hän on ollut tapahtumahetkellä kykenemätön puolustamaan itseään."


Hovioikeuden mukaan kyse ei ollut törkeästä raiskauksesta vaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi miehet tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että tyttö oli sidottu sängyntolppiin kiinni.

"Hovioideus on katsonut asisiassa jäänen näyttämättä, että A,B,C ja D olisivat omilla toimillaan saattaneet asianomistajan puolustuskyvyttömään tilaan juottamalla tämän humalaan tai sitomalla kiinni tekopaikan sängyn tolppiin."


Alunperin 4 ja 5 vuoden tuomiot lähes puolittuivat.


Rikosoikeuden professori sysää vastuuta tuomiolinjoista korkeimmalle oikeudelle.

Utriainen: "Tietysti se voi antaa päätöksiä, ohjata oikeuskäytäntöjä sitä kautta.

Kyllä korkeimmalla oikeudella on ollut jo monta kymmentä vuotta mahdollisuus tehdä tässä asiassa jotakin, mutta se on ihan systemaattisesti ollu tekemättä."



Juonto: Sanna haki hovioikeuden tuomiosta valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.


Viiden viime vuoden aikana raiskausrikoksista on haettu korkeimmalta oikeudelta valituslupaa 118 kertaa. Korkein oikeus ei ole myöntänyt raiskausrikoksista yhtään valituslupaa. Valtaosa hakijoista on vastaajia, eli rikokseen syyllistyneitä.


Pauline Koskelo (korkeimman oikeuden presidentti):

"Ja sillon tuomioistuin on, on sidottu sillä tavalla, että valittajan vahingoksi ei voida tuomiota muuttaa, eli näissä tapauksissa yleensä sitte, kun valituslupa-asiaa harkitaan, niin havaitaan, että näytön uudelleenarviointiin ei ole enää aihetta.

Ja seuraamuskysymysten osalta näissä tapauksissa on, on valitusluvan myöntämättä jättäminen merkki siitä, että rangaistusta ei ole katsottu liian ankaraksi."



Syytäjiltä tai uhreilta tuli viime vuonna vain kolme valituslupahakemusta.

Koskelo: "Jos halutaan tämmösiä esimerkiks rangaistuskäytäntöä ohjaavia ratkasuja, niin sillon pitäisi saada mieluiten niin kun muutama tapaus samalla kertaa, siis muutama semmonen sitä rikostyyppiä eri tavoin edustava tapaus, jollon voitas niin kun laajemmin arvioida nimenomaan sitä, että onko seuraamukset oikealla, oikealla tasolla ja miten ne suhtautuu toisiinsa ja, ja tässä asiassa niin kun syy, syyttäjillä on tärkeä rooli."


Valtionsyyttäjä Anu Mantilan mielestä syyttäjillä ei ole tähän realistista mahdolisuutta.

Mantila: "Syyttäjä ei lähe sinne korkeimpaan oikeuteen sen takia, että sen juttu on hylätty vaan sillä täytyy olla ne valituslupaperusteet."
"Näyttöongelmista on vaikeampaa tehä sitä oikeuskysymystä kun jostain laintulkintakysymyksestä. "


Juonto: Tällä hetkellä Suomen vankiloissa istuu 150 seksuaalirikoksista tuomittua vankia. Täällä Riihimäen vankilassa on toteutetaan seksuaalirikollisille tarkoitettua Stop- toimintaohjelmaa. Ohjelman kesto on kahdeksan kuukautta ja kerrallaan siihen osallistuu kymmenkunta vankia.

Heikki Takkunen (vankilapsykologi, Riihimäen vankila):

"Minkä takia hän teki tämän rikoksen. Hän joutuu sitä ajattelemaan, ett mitä seuraamuksia siitä on ollut sille rikoksen uhrille ja hänen läheisilleen."


Heikki Takkunen: "Se mikä on ongelmana tässä, että jos ne tuomiot on kovin lyhyitä ja sit siinä on vielä valitus.. valitusprosessi hovioikeuteen eli kaveri on tutkintavankeudessa niin me ei voida ottaa tähän ohjelmaan ja sen jälkeen kun se sieltä hovista tulee se tuomio niin on ehkä muutama kuukausi jäljellä tuomiota jolloin ei pääse tähän ohjelmaan."


MOT: Eli pitäisikö raiskausrikoksista tuomita pidempiä tuomioita?


Heikki Takkunen: "Joissain tapauksissa se olis varmaan… kannattaa harkita kyllä. Se on vakava väkivaltarikos.



Vankilapsykologin mielestä seksuaalirikollisten ehdollisten rangaistusten oheen kaivattaisiin lyhytkestoisempia kuntoutuksia.

Heikki Takkunen: "Liitettäis joku tämmöinen mahdollisuus ja velvoitekin mennä hoitoon. jotta tulee tietoiseksi siitä mitä on tekemässä. Ilman tämmöistä keskustelua asiantuntijan kanssa niin mä pelkään että se riski jatkaa niin on aika iso."


Kymmenen vuotta vanha raiskausrikoslaki on pikaisen uudistamisen tarpeessa.


Terttu Utriainen: "Se on tuore laki, mutta se syntyi jo vanhentuneena."


Pauline Koskelo: "No mä luulen, että sitä on tarpeen arvioida uudelleen.

tämmönen ehkä perusremontti näissä tunnusmerkistöissä on tarpeen ja sillon on nimenomaan olennaista huomata, ett sitä ei voi kukaan muu tehdä, ku lain säätäjät"



Juonto: Uudessa laissa pitäisi Utriaisen mukaan lähteä siitä, että raiskaus on sukupuoliyhteys, joka tapahtuu ilman toisen suostumusta.

Hän vaatii muutosta myös pykälään, jonka mukaan rikos määritellään raiskauksen sijasta seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, jos uhri ei pysty puolustamaan itseään esimerkiksi unen tai humalatilan vuoksi.

Utriainen: "Pitää tehdä uusi laki. Kyllä laki saadaan aina aika nopeastikin, jos halua on."


Nyt Suomessa halutaan välttää ehdottomia vankeusrangaistuksia.

Utriainen: "Tää on aiheuttanut nyt sen, että jos henkilö on ensikertalainen ja vaikka hän tekee erittäin törkeän rikoksen, niin hän voi saada ehdollisen. Meillä ehdollisia vankeuksia pistetään käytännössä täytäntöön muutama prosentti tällä hetkellä. Eli ehdollinen vankeus on tosiasiassa lievempi rangaistus kuin sakko."


Juonto: Valtaosaa Suomessa tapahtuvista raiskauksista ei edes ilmoiteta poliisille. Sanna toivoo, että raiskausrikoksista keskusteltaisiin avoimemmin.

Sanna: "Se sana raiskaus on minusta ihan hirveen vaikee sanoa, se on... mahassa pyörähtää joka kerta ja se tuntuu semmoselta hävettävältä .. mutta haluan tietenki yrittää auttaa muita kanssasisaria, että ei jäätäs paikalleen ja miettimään ja sinne ja uskallettas ilmottaa, jos tämmösiä rikoksia tapahtuu."


LOPPU.