Hyppää pääsisältöön

Käsinukke Narsku

Omalla tyylillään taaplaava käsinukke Narsku ihastutti ja vihastutti lapsia ja aikuisia 1990-luvulla.

Epämääräisesti kärsätöntä norsua muistuttava nukkehahmo Narsku oli Puoli kuusi -ohjelmien vakiokalustoa 80-90-lukujen taitteessa.

Narskulla oli myös nimikko-ohjelma Narskun aamupala vuosina 1991-92. Lauantaiaamuisin esitetyssä makasiiniohjelmissa laulettiin, tehtiin ruokaa, luettiin satuja, tutustuttiin ammatteihin sekä opeteltiin viittomamerkkejä. Narskun äänenä ja liikuttelijana toimi Anneli Petris-Forsell, joka myös viittoi ohjelman lauluja ja satuja kuuroille.

Narskulla oli aivan omanlaisensa ulosanti: verkkainen puhetyyli, jossa on kuuluvinaan jonkin lounaismurteen nuotti.

Se pyörii taas, ei yhtään tiedä mihin pysähtyy.― Narsku

Viikon ruokavinkit alkoivat aina Narskun ruokaruletin pyörityksellä.

On erivärisii marjoi tänään näköjään.― Narsku

Veli-Matti Kunnarin johdolla opitaan, millaisia herkkuja hedelmistä, marjoista ja mehuista voi tehdä.

Ilmiselvästi kalaa!― Narsku

Kalahampurilainen tehdään kalapuikoista ja mikrossa, jottei tarvitse varoa näppejään kuumalla pannulla.

Hyvää lauantaiaamua kaikilleeee!― Narsku

Leena Hurri, Osku Nätti, Markku Luuppala ja Matti Wallenius esittävät laulun "Neljä kissaa ja hiiri". Anneli Petris-Forsell viittoo laulun sanat.

Löytyyks pojat se nauha sielt?― Narsku

Elävää elämää -inserteissä tutustuttiin ammatteihin sekä erilaisten asioiden valmistamiseen. Tällä kertaa opitaan, kuinka vesivärejä tehdään.

Ei hetkinen, mä otan uuden kerran..― Narsku

Seurataan verstaalla laukunkorjaajan työtä. Lopuksi Anneli Petris-Forsell opettaa aiheeseen liittyviä viittomamerkkejä.

Noniin, sinne meni.― Narsku

Narskun juonnot olivat usein ohjelman koomisinta antia. Tällä kertaa Narskua yskittää ja tuolillakaan ei meinaa pysyä.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto