Hyppää pääsisältöön

Tervas-partioleirillä 1990

Yli 13 000 partiolaista kokoontui vuonna 1990 Kannonkosken Tervas-leirille nauttimaan yhdessäolosta, kansainvälisestä tunnelmasta ja loputtomista puuhailumahdollisuuksista.

Tervas oli kolmas Suomen Partiolaisten suurleiri. Yhdeksän päivää kestäneellä leirillä ehti tuskin ikävystyä, siitä pitivät huolen lukuisat taito- ja puuharastit.

Partiolaiset pääsivät kokeilemaan mm. korukivenhiontaa, vuorikiipeilyä ja karjalanpiirakoiden tekemistä sekä tietysti perinteisempiä partiotaitoja, kuten solmujentekoa, vuolemista ja puusta rakentamista ja nahkatöitä.

Yhteiset ohjelmanumerot, kuten musiikkiesitykset ja hauskanpito - sekä tietysti iltanuotiot - kuuluivat myös asiaan.

Uusista tuttavuuksista ei ollut puutetta 13 535 leiriläisen joukossa. Kansainvälisiäkin suhteita pääsi luomaan mielin määrin. Yksi partioliikkeen alkuperäisistä ajatuksista onkin tutustuttaa nuoret toisiinsa yli kansallisuusrajojen - tämä edistää muiden kulttuurien ymmärtämistä ja sitä kautta rauhanasiaa.

Kolmessa nuorten itse tekemässä ohjelmassa päästään leirin tunnelmiin. Miten italialainen ja suomalainen partiotoiminta eroavat toisistaan? Kuinka kanalta katkeaa pää? Miten upposi leiriläisiin The Rap Boys? Entä mitä ongelmia suurleirin elämään liittyy?

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto