Hyppää pääsisältöön

Majavanmetsästystä

Majavajahti poikkeaa muusta metsästyksestä siinä, että sitä voi tehdä pahimpien kevätroutien aikaan. Majava on haasteellinen saalis, ja sen ampumisessakin pitää olla tarkka.

Tietolaatikko

Suomessa metsästetään lähinnä amerikanmajavaa eli kanadanmajavaa, jota istutettiin maahamme 1930-luvulla korvaamaan lähes sukupuuttoon metsästettyä euroopanmajavaa.

Kun kanadanmajavaa istutettiin Suomeen, sen ei vielä tiedetty olevan eri lajia euroopanmajavan kanssa. Kaksi lajia eivät koskaan risteytyneet keskenään, ja euroopanmajava on edelleen harvinainen.

Nykyisin amerikanmajavia elää Suomessa noin 12 00–15 000 yksilöä, joista enemmistö maan kaakkois- ja itäosissa.

Euroopanmajavia on Suomessa noin 1 000, lähinnä Satakunnan alueella, erityisesti Noormarkussa.

Kanadanmajavaa saa metsästää koko Suomessa 20.8.-30.4., euroopanmajavaa vain riistanhoitopiirin luvalla.

Erätulilla-ohjelmassa mennään kanadanmajavajahtiin Nurmekseen.

Ennen muinoin majavaa metsästettiin sen upean turkin takia, mutta nykyään metsästys on lähinnä riistanhoidollista: kanadanmajava eli amerikanmajava on Suomessa vieraslaji, jonka leviämistä on rajoitettava.

Majava on yritettävä saada tarkasti tähtäimeen, sillä sitä ei kannata osua päähän - majava jää tällöin refleksinomaisesti potkimaan.

Majavan pitäisi myös olla pää rannalle päin, sillä kuollut majava voi vielä oikaista takajalkansa ja päätyä takaisin jokeen.

Metsästäjät ovat passissa majavayhdyskunnan kotijoen varressa. Majava on viisaampi kuin sitä räntäsateessa passaavat jahtimiehet: se ei suostu ilmestymään paikalle. Majavaa ei voi ajattaa koiralla tai muuten houkutella esiin, joten saalis jää saamatta.

Toinen metsästysporukka on sen sijaan onnekkaampi ja saa vaivansa palkaksi suuren majavan.

Teksti: Susanna Kokkola

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto