Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Valitse Windows - haluat tai et

Tietokoneen uusiminen on useimmille meistä yksinkertainen operaatio. Vanha kierrätykseen ja uusi tilalle. Mutta miksi koneita on tarjolla käytännössä vain Microsoftin ohjelmalla?

Sitä selvittää seuraavassa sielunsa hukannut Kunkun kotikone.

tietokone (Video still, Kuva: YLE)
Koneemme sai vuoden alussa uudet sisuskalut eikä vanhasta koneesta ei jäänyt jäljelle kuin kuori. Kone kieltäytyi käynnistymästä alkua pidemmälle. Syynä oli se, että koneen tärkein ohjelma, käyttöjärjestelmä, ei enää toiminut. Konetta oli muutettu liikaa, eikä järjestelmä tunnistanut sitä enää Microsoftin sopimuskumppaniksi.

Ohjelmat toimivat käynnistettäessä tietyssä järjestyksessä: ensin alkeellisin osa eli BIOS tuo kuvan ruudulle ja yhdistää hiiren ja näppäimistön koneeseen, jotta konetta voi ylipäätään käyttää. BIOS lataa myös oleellisimman eli käyttöjärjestelmän. Se on yleisimmin Windows XP, Vista tai Seiska.
Käyttöjärjestelmä puolestaan osoittaa esimerkiksi peleille ja tekstinkäsittelyohjelmalle ne vermeet, joilla nämä sovellukset toimivat. Käyttöjärjestelmä on siis laitteen sielu.

Sekavat hinnat

Lähdemme etsimään kadonnutta sielua Microsoftille, sillä lakon tehnyt käyttöjärjestelmä on Microsoftin Windows XP. Hinnoittelu on vähintään sekavaa: uusi käyttöjärjestelmä maksaa 104:stä eurosta 180 euroon. Hinta riippuu siitä, voiko ohjelman siirtää koneesta toiseen vai ei.
Se, kuka antaa tuen, riippuu myös siitä, minkä ohjelmaversion on hankkinut, kertoo Microsoftin yritysasiakasjohtaja Sampo Lehtiniemi.

-Ohjelmaversioita tuetaan eri tavalla. Esimerkiksi halvemman ohjelman tuesta vastaa laitevalmistaja ja kalliimman ohjelman tuesta me.

Suomalaisessa kodissa on keskimäärin kaksi konetta. Windowsin voi kuitenkin asentaa yhdellä maksulla vain yhteen koneeseen. Näin keskivertokoti pulittaa uudesta järjestelmästä 200-360 euroa. Esimerkiksi Ruotsissa Microsoft on myynyt perhepakettia, jolloin koko perheen koneet on saanut päivitettyä yhdellä maksulla. Miksi perhepakettia ei ole tarjottu Suomessa?

-Miksikö ei Suomessa, siis tuota... Microsoft kokeilee eri markkina-alueilla erilaisia ratkaisuja ja tämä on yksi niistä, joka liittyi Seiskan (uusi käyttöjärjestelmä) lanseeraukseen. Suomeen ei myöskään ole tulossa perhepakkausta, toteaa yritysasiakasjohtaja Sampo Lehtiniemi.

Vaihtoehto vai ei

Emme ryhdy Windowsin käyttäjiksi aivan suoraan, sillä kyllähän jokin vaihtoehto täytyy olla. Ja löytyyhän sellainen. Sen nimi on Linux Ubuntu, eikä se maksa mitään. Linux on suomalaisen Linus Thorvaldsin kehittämä avoin järjestelmä. Itse asiassa sellaiset ohjelmat kuin OpenOffice ja nettiselain Firefox ovat Linux-pohjaisia.

Menemme tapaamaan pitkäaikaista Linux harrastajaa, joka omien koneiden lisäksi säätää kavereidensa laitteita.

-Järjestelmä on siis ilmainen. Se on helppo käyttää ja asentaa. Toiminnot ovat ehkä hieman erilaisia, mutta ne oppii helposti, kertoo helsinkiläinen Mikael Ikiviesi samalla kun Linuxin käyttöjärjestelmä latautuu läppäriin.

-Olen säästänyt Linuxilla useita tuhansia euroja, sillä käytän työssä ja harrastuksessa graafisia ohjelmia, jotka olisivat todella kalliita.

Ilmainen ja helppo asentaa. Luulisi, että Linux hallitsisi markkinoita, mutta näin ei ole. 92:ssa sadasta tietokoneesta sielu on jokin Windowsin versio. Linuxin osuus on vain prosentin tietämissä. Mac on viiden prosentin huitteilla, mutta Mac toimii vain Applen koneissa. Kysymys kuuluu, että miksi Linux ei viidessätoista vuodessa ole kyennyt haastamaan Windowsin ylivaltaa? Tietotekniikan opettaja Tuomo Ryynänen Haga-Helia ammattikorkeakoulusta valmistelee Linuxiin liittyvää väitöskirjaa.

-Linuxilla ei ole tietokoneiden vähittäiskaupassa järjestäytynyttä jakelua, vaan järjestelmä täytyy ladata Internetistä. Kysyntä siis perustuu omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Tämä taas nostaa kynnystä hankkia Linux: on helpompi olla päivityskierteessä ja vaihtaa kone muutaman vuoden välein kuin nähdä vaivaa käyttöjärjestelmän kanssa.

Ryynänen selittää Microsoftin ylivaltaa myös sillä, että tietokoneiden valmistajat asentavat melkein yksinomaan Microsoftin tuotteita kuluttajille myytäviin koneisiin.

-Yhden hallitsevan käyttöjärjestelmän ongelma on se, että käyttäjä joutuu mukauttamaan omaa toimintaansa tuotepäivitysten ja ohjelman ominaisuuksien mukaan. Vaihtoehtoja kun ei ole.

-Tietokonelaitteiden ja ohjelmien myynti pitäisi eriyttää, muuten tilanne tuskin muuttuu mihinkään.

Kun kyse on aivan peruskäyttäjästä, niin mikä on Linuxin pahin puute käytännössä?

-Linuxilta puuttuvat hittipelit. Pelejä toki on, mutta merkittävät pelitalot ja valmistajat eivät tee pelejä Linuxille, pahoittelee Tuomo Ryynänen.

Siis sittenkin Windows

Kunkun kotikoneen yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia juuri koko perheen pelikoneena, eikä halua tai kykyä kovin syvällisiin tietotekniikan opintoihin ole. Näin ollen meidän käyttöömme Linux ei yksinkertaisesti sovellu. Tai sitten pitää hankkia erillinen pelikonsoli, mikä ei sekään houkuta. Joudumme pakon edessä pulittamaan eurot ja ryhtymään Windowsin käyttäjäksi.

Pakon edessä toimivat myös verorahoilla pyörivät koulut ja laitokset. COSS on tietotekniikan alan yritysten yhteenliittymä, joka lobbaa vaihtoehtoisen tekniikan puolesta. COSS haluaisi, että käyttöoikeuksien sijaan esimerkiksi koulut ja virastot maksaisivat ihmisille, jotka tuottavat Linux-pohjaisia palveluja.
COSS:n mukaan pelkistä käyttöoikeuksista maksetaan nyt 180 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla voisi työllistää kotimaassa muutamia tuhansia ohjelmankehittäjiä.

-Haluaisimme, että vapaan koodin ohjelmat yleistyisivät. Tällöin nyt käyttöoikeuksiin menevä raha maksettaisiin ihmisille, jotka tuottavat palveluita asiakkaille. Ja kyllä kokemus on osoittanut, että lopputulos on parempi, kun palvelun tekijä on lähellä palvelun saajaa, vakuuttaa toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen.

Kokeilut ovat COSS:n mukaan osoittaneet, että avoimen lähdekoodin palveluilla on päästy yhteiskunnallisesti merkittäviin säästöihin.

-Sekä suomalaiset että kansainväliset kokemukset kertovat, että säästö on 40-10 prosenttia, jos siirrytään avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttämiseen.

Maksamme siis suoraan ja veroina hirvittävän summan siitä, että kulloinenkin tietokone ylipäätään toimii. Jihuu.

Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.