Hyppää pääsisältöön

Suomen romanien tuntematon sota

Romanit jakoivat juutalaisten kohtalon toisen maailmansodan vainoissa. Myös Suomessa romanien sotien aikaisessa kohtelussa voi nähdä natsi-ideologian piirteitä.

Toisen maailmansodan aikana Hitlerin Saksassa oli meneillään joukkotuho, jossa juutalaisten lisäksi eliminoitiin mm. mielenterveyspotilaita, vammaisia sekä "epäpuhtaita" etnisiä ryhmiä, niiden joukossa romanit.

Romaneja pidettiin enimmäkseen "rodullisesti ala-arvoisina", mutta mustalaisia vainottiin myös heidän elämäntapansa vuoksi. Vuonna 1926 Baijerissa säädettiin laki, "mustalaisten, kiertolaisten ja työtä vieroksuvien torjunnasta".

Todennäköisesti jopa puolet Euroopan mustalaisista surmattiin vainoissa. Arviot murhattujen lukumäärästä vaihtelevat 600 000 ja kahden miljoonan romanin välillä.

Suomessa vastaavaa vainoa ei nykytiedon mukaan esiintynyt samassa mittakaavassa. Suomen asekuntoiset romanimiehet osallistuivat sotaan muiden suomalaisten rinnalla, ja ainakin monien sitkeästi kiertävien huhujen mukaan marsalkka Mannerheim olisi estänyt romanien luovutukset Saksaan.

Erilaisia suunnitelmia oli kuitenkin kehitteillä. Historiallisten lähteiden perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin oli sympatioita Saksan vähemmistöpolitiikkaa kohtaan.

Vähintään romaniväestö oli erityistarkkailun ja kontrollin alla. Romanipakolaisille mm. suunniteltiin "erityisleirejä", ja yksi leiri ehti olla toiminnassa.

Romanien leiri toimi Suomen Siirtoväen Huollon alaisena. Moni määrättiin sinne vuoden 1936 irtolaislain perusteella. Laki oli kuin mittatilaustyönä romaneille tehty.

Ajankohtaisen kakkosen raportissa kokemuksiaan kertoo Väinö Lindberg, jonka isä ja sedät joutuivat Kihniön työleirille irtolaislain perusteella. Muu perhe näki nälkää ja pelkäsi miesten puolesta.

Tutkija Kari Virolaisen mukaan Suomessa suunniteltiin vielä 1950-luvullakin työsiirtolan tapaan toimivia romanikyliä. Mallia otettiin Norjasta, joka oli ollut natsi-Saksan miehittämä. Suomessa ei kuitenkaan vielä tiedetty, ettei "Norjan mallia" enää ollut: Norjan romaniväestö oli viety keskitysleireille ja tuhottu.

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto