Hyppää pääsisältöön

Huonekasvit puhdistavat sisäilmaa

Huonekasvit saattavat aiheuttaa allergisia oireita, mutta monien yleisten huonekasvien uskotaan myös sitovan tehokkaasti sisäilman hiukkasia ja kaasumaisia epäpuhtauksia. Internetistä löytyy runsaasti kirjoituksia kasvien ilmaa puhdistavista ominaisuuksista.

Kotien ja työpaikkojen huoneilmassa on runsaasti haitallisia yhdisteitä. Koska vietämme länsimaissa 80-90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, voi huonolaatuinen sisäilma merkitä meille suoranaista terveyshaittaa.

YLE AkuuttiErilaisia terveydelle epäedullisia yhdisteitä tulee huoneilmaan rakennus- ja sisustusmateriaaleista, huonekaluista ja tekstiileistä. Kaupungissa liikenteen myötä tulee huoneilmaan muun muassa bentseenejä.

Huoneilmassa esiintyy aina esimerkiksi vaihteleva määrä otsonia, jota tulvii sisäilmaan ulkoa mutta myös erityisesti rikkinäisistä sähkölaitteista, purkauslampuista ja laserprinttereistä.

Anopinkieli ilmansuodattimeksi?

Pennsylvanian yliopistossa äskettäin tehdyssä ja Heather Papinchakin vetämässä tutkimuksessa (Effectiveness of Houseplants in Reducing the Indoor Air Pollutant Ozone, 2009) mitattiin huonekasvien kykyä vähentää huoneilman otsonipitoisuutta.

Tutkimuskammioihin sijoitettiin yleisiä ja helppohoitoisia huonekasveja: anopinkieltä (Sansevieria trifasciata), kirjorönsyliljaa (Chlorophytum comosum) sekä kultaköynnöstä (Epipremnum aureum).

YLE AkuuttiYksi kammioista oli vertailua varten kasviton. Kammiohin johdettiin otsonikaasua ja sen jälkeen mitattiin otsonin poistumista kasvien täyttämästä ja kasvittomasta tilasta noin 110 minuutin ajan. Otsonipitoisuuden havaittiin alenevan nopeammin kasveja sisältäneessä kammiossa.

– Tämä ero on heidän tilastollisen analyysinsä mukaan merkitsevä. Jollain tavoin nämä kasvit ovat vaikuttaneet siihen, että otsonipitoisuus on ilmassa pienentynyt. Tutkimus ei kuitenkaan anna vastausta siihen, miten kasvit sen tekevät, selvittää kasvifysiologian ja -biofysiikan dosentti Esa Tyystjärvi Turun yliopistosta. Tutkimustuloksiin Tyystjärvi suhtautuu kuitenkin varauksellisesti.

– Tulee mieleen, olisiko sinne kammioon pitänyt panna märkä rätti ja katsoa tuleeko siitä sama tulos kuin näistä kasveista. En kuitenkaan mene sanomaan, etteikö näillä kasveilla ole jotain aktiivista vaikutusta.

Elinehtona fotosynteesi

Kaikki kasvit tavallaan puhdistavat ilmaa tuottamalla valossa happea ja poistamalla ilmasta haitallista hiilidioksidia. Maapallon mittakaavassa fotosynteesi eli yhteyttäminen on elinehto eläville olennoille.

YLE Akuutti– Jos täytetään huone kasveilla ja pidetään siellä kirkkaat valot kuten meidän kasvihuoneessamme, niin sitten kyllä ilman muuta alkaa tapahtua. Tyypillisen huoneen valaistus on kuitenkin niin heikko, että sillä fotosynteesillä ei ole käytännössä merkitystä missään ihmisten asuttamissa taloissa, Tyystjärvi toteaa.

Yksi ihminen tuottaa hiilidioksidia peräti kilon verran vuorokaudessa. Jos huoneen hiilidioksidipitoisuuteen haluttaisiin kasveilla merkittävästi vaikuttaa, pitäisi lattia päällystää kokonaan huonekasvin lehdillä ja kirkkaiden lamppujen tulisi palaa koko päivän.

Otsonin ja hiilidioksidin lisäksi huoneilmassa esiintyy kuitenkin myös muita haitallisia yhdisteitä. Formaldehydi on yleinen sisäilman pilaaja, jonka pitoisuutta mm. kultaköynnöksen, rönsyliljan ja limoviikunan uskotaan alentavan.

YLE AkuuttiMyös Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus NASA:ssa on tutkittu kasvien kykyä parantaa huoneilmaa. Näissä tutkimuksissa tehokkaiksi ilmanpuhdistajiksi osoittautuivat muun muassa sulkasaniaiset, palmut ja kultaköynnökset. Varsinaisen työn yhdisteiden hajottamisessa tekevät kasvien juurissa elävät mikrobit.

Ilmaa puhdistavia kasveja:

- anopinkieli

- rönsylilja

- kirjo- ja viirivehka

- kultaköynnös

- sulkasaniainen

- gerbera

- limoviikuna

- liuska-aralia

- traakkipuu

- muratti

- kulta- ja vuoripalmu

Kasvit myös pilaavat huoneilmaa

– Kasvit haihduttavat itse erilaisia yhdisteitä. Näistä esimerkiksi terpeenit, aldehydit tai alkoholi eivät sinänsä ole ihmiselle terveellisiä, mutta kasvien ilmaan päästämät määrät ovat kuitenkin varsin pieniä, professori Esa Tyystjärvi mainitsee.

YLE AkuuttiVaikuttavatko mullassa tai kukkaruukuissa olevat mikrobit sisäilman laatuun?

– Tottakai mikrobitkin levittävät ilmaan haihtuvia yhdisteitä. Tiedämme tämän täällä oikein hyvin, kun kasvatamme esimerkiksi bakteereita suuria määriä jotain koetta varten. Kyllä silloin koko talo haisee bakteerikasvatukselle, joten niiden täytyy olla haihtuvia yhdisteitä joita nämä bakteerit laskevat ilmaan. Mutta suoranaista bakteerien erittämien haihtuvien yhdisteiden myrkyllisyttä en tiedä esiintyvän, painottaaTyystjärvi.

Kasveista vaivaa allergikoille

Huonekasvit aiheuttavat yleisesti myös allergisia oireita. Saniaisten itiöpöly sekä kukkien siitepöly voivat aiheuttaa silmien vuotamista ja muita oireita.

HUS:in Iho- ja allergiasairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimmin allergisia rektioita aiheuttaa limoviikuna. Myös lyyraviikuna, jukkapalmu, pylvästyräkki, kiinanruusu, traakkipuu ja viirivehka ovat kasveja, joita allergisen kannattaa vältellä. Hankaluuksia voivat aiheuttaa myös krysanteemit, gerberat ja marketat.

Allergiaoireita aiheuttavat mm.:

- limoviikuna

- lyyraviikuna

- jukkapalmu

- pylvästyräkki

- kiinanruusu

- traakkipuu

- viirivehka

- fiikus

Ristiriitaista kyllä, samat allergisoivat tai myrkylliset kasvit mainitaan toisaalta tehokkaina ilman puhdistajina.

Myrkyllistä maisteltuna

Monet huonekasvit ovat tappavan myrkyllisiä maistettuina. Tämä kannattaa pitää mielessä varsinkin lapsi- ja lemmikkieläinperheissä. Erityisen myrkyllisiä huonekasveja ovat esimerkiksi tavalliset kirjovehka ja huonekumipuu, joka tunnetaan paremmin fiikuksena.

YLE Akuutti– Siitä en ole nähnyt yhtään todistetta tieteellisessä kirjallisuudessa, että myrkyllisen kasvin pitäminen huoneessa aiheuttaisi huoneilman myrkyttymisen, Esa Tyystjärvi huomauttaa.

Oli huonekasvien terveyttä edistävät ominaisuudet sitten liioittelua tai ei, luovat kasvit joka tapauksessa ympärilleen valoisaa tunnelmaa ja tuottavat kotiin hyvää oloa.

Asiantuntija: ESA TYYSTJÄRVI, kasvifysiologian ja -biofysiikan dosentti, mvs. professori, Turun yliopisto

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 6.4.2016

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.