Kysykää tulivuorista

Julkaistu 21.04.2010 - 14:00. Päivitetty 22.11.2011 - 02:37

Miksi tulivuori purkautuu, paljonko maailmassa on tulivuoria ja mitä ovat tulivuoren syöksemät pienhiukkaset? Lentoliikenteen lamauttama tulivuorenpurkaus Islannissa antoi aiheen Kysykää tulivuorista -radio-ohjelmalle.

Eyjafjallajökull-jäätikön alta purkautuneen tulivuoren tuhkapilvi lamautti Euroopan lentoliikenteen huhtikuussa 2010. Tuhkapilvi syntyi, kun yli tuhat asteista kivisulaa eli magmaa virtasi maan alta kohti maanpintaa ja osui jäähän.

Islannissa on satakunta tulivuorta, näistä 30 on sellaisia, jotka voivat purkautua. Tulivuori purkautuu Islannissa noin kerran viidessä vuodessa. Aktiivisten tulivuorten määrää kukaan ei tiedä. Maailmassa on satoja, jos ei tuhansia tulivuoria.

Tulivuorten tuhkapölyä ei maan pinnalla juuri ole, muuten kuin purkauspaikan tuntumassa. Tuhkapitoisuus on suuri lentokoneiden lentokorkeudessa eli yli viidessä kilometrissä. Silmällä ei kuitenkaan tätä tuhkaa välttämättä näe. Kun tuhkan läpi lennetään, niin koneiden moottoreissa voidaan nähdä tuhkavaurioita.

Teksti: Seija Aunila

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

Ohjelmasarja 1500–1800-lukujen kylmästä ilmastovaiheesta

Pieni jääkausi jäähdytti Euroopan 1500–1800-luvuilla. Viileän ajanjakson seurauksena nähtiin nälkää, mutta muistoksi jäi myös maalaustaidetta ilonpidosta Euroopan jäätyneillä joilla. Radion ohjelmasarja Mitä pikkujääkausi sai aikaan? tarkkailee kylmää ilmastovaihetta monitieteellisesti. Toimittaja Jorma Kallenaution kanssa keskustelua käyvät vuonna 2001 arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto.