Hyppää pääsisältöön

Torimellakka Kuopiossa 1965

Syyskuun 6:ntena 1965 Kuopion torille kokoontui Helsingin Sanomien mukaan "useaan sataan nouseva nuorisojoukko rähinöimään, kirkumaan, huutelemaan typeryyksiä ja kaatelemaan toripöytiä".

Helsingissä oli vuonna 1965 jo puolittain totuttu nuorison aiheuttamaan epäjärjestykseen mm. rukouslauantaisin. Sisä-Suomessa sellainen oli kuitenkin vielä uutta.

Savon Sanomien (27.10.1965) mukaan Kuopion mellakka sai alkunsa, kun kaksi 21-23-vuotiasta työläisnuorukaista saapuivat torille hieman juovuksissa ja äänekkäästi keskustellen.

Poliisin kiellettyä keskustelun miehet alkoivat purnata päätöstä vastaan. He ja osa muista torille kokoontuneista lähtivät kiertämään toria virkavaltaa solvaten.

Joukko suuntasi matkansa poliisilaitoksen edustalle, jossa purnarit pidätettiin. Muut palasivat torille ja ryhtyivät suutuksissaan kaatelemaan myyntipöytiä.

Niillä tukittiin myös Puijonkadun liikennettä. Kahdeksan pöytää rikkoutui rytäkässä.

Metakassa oli mukana myös joukko romaneja. Muuan 7-vuotias romanipoika luettiin väkijoukon yllyttäjiin, ja hänet passitettiin lastenkotiin.

Helsingin Sanomat tiedotti 8.9.1965, että "torimellakka hajoitettiin maltilla". Kaikkiaan lähes 30 nuorta saivat mellakoinnista sakkoja.

Lisäksi kaksi pöytien rikkomiseen osallistunutta 15-16-vuotiasta poikaa tuomittiin ilkivallanteosta ja häiriönteosta 2-4 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Savon Sanomien mukaan oikeuden puheenjohtaja nuhteli tuomittuja "isällisesti" mutta kovin sanoin. Tapaus oli hänen mukaansa lähellä kapinaa, josta tuomio olisi maksimissaan kahdeksan vuotta kuritushuonetta. "Sopii olla vastaisuudessa tällaisiin tekoihin ryhtymättä", lehti kommentoi.

Toimittaja Hannu Karpo kävi Kuopiossa kysymässä, miksi nuoriso häiriköi. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin muuallakin: ei ole paikkaa mihin mennä eikä mitään kiinnostavaa tekemistä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto