Hyppää pääsisältöön

Torimellakka Kuopiossa 1965

Syyskuun 6:ntena 1965 Kuopion torille kokoontui Helsingin Sanomien mukaan "useaan sataan nouseva nuorisojoukko rähinöimään, kirkumaan, huutelemaan typeryyksiä ja kaatelemaan toripöytiä".

Helsingissä oli vuonna 1965 jo puolittain totuttu nuorison aiheuttamaan epäjärjestykseen mm. rukouslauantaisin. Sisä-Suomessa sellainen oli kuitenkin vielä uutta.

Savon Sanomien (27.10.1965) mukaan Kuopion mellakka sai alkunsa, kun kaksi 21-23-vuotiasta työläisnuorukaista saapuivat torille hieman juovuksissa ja äänekkäästi keskustellen.

Poliisin kiellettyä keskustelun miehet alkoivat purnata päätöstä vastaan. He ja osa muista torille kokoontuneista lähtivät kiertämään toria virkavaltaa solvaten.

Joukko suuntasi matkansa poliisilaitoksen edustalle, jossa purnarit pidätettiin. Muut palasivat torille ja ryhtyivät suutuksissaan kaatelemaan myyntipöytiä.

Niillä tukittiin myös Puijonkadun liikennettä. Kahdeksan pöytää rikkoutui rytäkässä.

Metakassa oli mukana myös joukko romaneja. Muuan 7-vuotias romanipoika luettiin väkijoukon yllyttäjiin, ja hänet passitettiin lastenkotiin.

Helsingin Sanomat tiedotti 8.9.1965, että "torimellakka hajoitettiin maltilla". Kaikkiaan lähes 30 nuorta saivat mellakoinnista sakkoja.

Lisäksi kaksi pöytien rikkomiseen osallistunutta 15-16-vuotiasta poikaa tuomittiin ilkivallanteosta ja häiriönteosta 2-4 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Savon Sanomien mukaan oikeuden puheenjohtaja nuhteli tuomittuja "isällisesti" mutta kovin sanoin. Tapaus oli hänen mukaansa lähellä kapinaa, josta tuomio olisi maksimissaan kahdeksan vuotta kuritushuonetta. "Sopii olla vastaisuudessa tällaisiin tekoihin ryhtymättä", lehti kommentoi.

Toimittaja Hannu Karpo kävi Kuopiossa kysymässä, miksi nuoriso häiriköi. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin muuallakin: ei ole paikkaa mihin mennä eikä mitään kiinnostavaa tekemistä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto