Hyppää pääsisältöön

Saima Harmajan jäljillä

Saima Harmaja eli lyhyen ja sairauden varjostaman elämän. Silti hän ehti kirjoittaa neljä runokokoelmaa.

Saima Harmaja (1913–1937) aloitti jo varhain runojen ja päiväkirjojen kirjoittamisen ja julkaisi 19-vuotiaana ensimmäisen runokokoelmansa "Huhtikuu".

Harmajan runoista voi aistia yksinäisen nuoren tytön kärsimykset. Päiväkirjamerkintä vuodelta 1927 kertoo "Riudun verkkaan, kuihdun keskellä kevättä. Olen vain pieni väsynyt tyttö."


Saima Harmaja vietti kesänsä Lohjan Jalassaaressa. Ympärillä olevan luonnon kauneus heijastui myös runoihin ja päiväkirjoihin: "Minä olen nähnyt auringon ja pilvet ja tuulen ja vihreän maan, ja minä voin koska tahansa kutsua sydämestäni esiin".


Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin vähän ennen 24-vuotispäiväänsä huhtikuussa 1937. Runoilijan vaiheita muistelevat Aikki Perttola-Flinckin ohjelmassa hänen sisarensa Kirsti Toppari, luokkatoveri Eino Suolahti sekä vanhempi ystävä ja tukija Tyyni Tuulio.


Saima Harmajaa on pidetty ahdistuneen ja riutuvan runoilijan perikuvana, mutta Kirsti Toppari muistaa siskonsa valoisana ja iloisena ihmisenä. Hän ei myöskään antanut itsestään erityisen uskonnollista kuvaa. Ystävien tuntema Saima ei suinkaan ollut synkkä vaan vilkas, aktiivinen, elämäniloinen ja hyvinkin humoristinen.

.

Teksti: Virva Kunttu & Jukka Lindfors

.

Tietolaatikko

Saima Harmaja sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.


Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto