Suomi on yksi edelläkävijöistä uudentyyppisen tuberkuloosirokotteen kehittelyssä. Tarvetta turvalliselle rokotteelle on: tuberkuloosia sairastavia on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan ennen ja Suomessakin taudin ilmaantuvuus on viime vuosina lisääntynyt hieman. Meillä vastasyntyneitä ei ole enää muutamaan vuoteen automaattisesti rokotettu tubia vastaan.
Maailmalla tauti tappaa, meillä harvoin
Joka kolmas ihminen maailmassa kantaa tuberkuloosia aiheuttavaa mykobakteeria, arvioi Maailman terveysjärjestö WHO. Tartunnan saaneista tubiin sairastuu joka kymmenes ja heistä puolestaan kuolee joka vuosi noin 2 miljoonaa ihmistä. Lääkkeille resistentit eli vastustuskykyiset tautikannat ovat yleistyneet esimerkiksi Venäjällä.
Meillä tuberkuloosi on vähäinen ongelma. Suomalaisvauvojen rokotus tuberkuloosia vastaan aloitettiin 40-luvun alussa ja sairastumisien määrä väheni vuosi vuodelta aina vuoteen 2006 asti, jolloin uusia tapauksia ilmeni vain muutama jokaista sataa tuhatta suomalaista kohti. Vastaavasti monissa Aasian ja Afrikan maissa vastaava luku oli ja on edelleen yli 300.
Vuoden 2006 jälkeen tuberkuloosiin sairastuneiden määrä on lisääntynyt meillä lähes kolmanneksen. Osa kasvusta selittyy muutoksilla, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt taudin tilastointiin, mutta todellisuudessakin tapausten määrä lienee kasvanut. Mahdollinen trendimuutos nähdään parin vuoden sisällä.
− Infektiotautien leviämistä on hankala ennakoida, mutta ihmiset matkustavat koko ajan enemmän, joten todennäköisesti tapaamme myös lapsilla tuberkuloosia aiempaa useammin, arvelee professori Mika Rämet Tampereen yliopistosta.
Rokottamattomat ikäluokat
Rämet on mukana rokotteiden ja immunologisten sairauksien tutkimuskeskus Vactiassa, missä joukko tutkimuslaitoksia ja rokotealan yrityksiä on jo pitkään työskennellyt uudentyyppisen tuberkuloosirokotteen kehittämiseksi. Rokote korvaisi nykyisen BCG-rokotteen, jota ei enää muutamaan vuoteen ole annettu kuin riskiryhmiin kuuluville vastasyntyneille.
Yleisestä rokotusohjelmasta BCG poistettiin syksyllä 2006 sen aiheuttamien haittojen takia. Se, että ajankohta on sama jolloin tauti jälleen yleistyi meillä, on sattumaa. Valtaosa suomalaisista on siis saanut rokotteen tubia vastaan eli meillä on hyvä ns. laumaimmuniteetti.
− Vauvana saatu rokote on lapsuusajan suojannut meitä hyvin ja osalla meistä suoja ilmeisesti jatkuu pitkään myös aikuisena, mutta krooniselta tautimuodolta tai vanhuusiällä saadulta taudilta vanha rokote ei suojaa, sanoo professori Rämet.
BCG-rokote suojaa myös ympäristössämme yleisesti esiintyvän atyyppisen mykobakteerin aiheuttamalta infektiolta. Näitä tuberkuloosibasillin sukulaisia on maaperässä ja vesissä kymmeniä ja osa niistä voi aiheuttaa tuberkuloosia muistuttavia oireita kuten hengitystie-, imusolmuke-, ihoinfektioita.
Atyyppisen mykobakteerin aiheuttamien infektioiden määrä on myös lisääntynyt koko tämän vuosikymmenen ajan; tartuntatautirekisterin mukaan esimerkiksi viime vuonna diagnosoituja tapauksia oli noin viisi ja puoli sataa. Sairastuneista yli 70 % oli yli 60-vuotiaita, pikkulapsia (0-4 -vuotiaita) parisen prosenttia. Päinvastoin kuin tuberkuloosia aiheuttava mykobakteeri (Mycobacterium tuberculosis), atyyppisen aiheuttamat infektiot eivät tartu ihmisestä toiseen ja ne ovat yleensä hankalia vain henkilöille, joiden vastustuskyky on heikentynyt (esim. HIV) tai joilla on jokin vakava perussairaus.
Seeprakalalla tuberkuloosia vastaan
Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutissa uiskentelee laatikoissa parvikaupalla pieniä seeprakaloja. Kaloja ei ole hankittu kahvitunnin piristykseksi, vaan ne ovat tutkimuksen mallieläimiä.
− Me käytämme banaanikärpästä ja erityisesti seeprakalaa mykobakteerin tautimekanismin selvittämiseksi, selittää professori Mika Rämet. Seeprakala on selkärankainen ja kaikilla selkärankaisilla on immunologinen muisti ja rokottaminen perustuu nimenomaan siihen. Seeprakalojen avulla pyrimme seulomaan mahdollisimman hyviä rokote-antigeenejä tuberkuloosia aiheuttavaa mykobakteeria vastaan.
Heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet kuten juuri BCG voivat aiheuttaa esimerkiksi vakavia infektioita ja tulehduksia. Kysyntää on siten rokotteille, jotka eivät sisällä eläviä bakteereita, vaan perustuvat niiden osien tuottamaan puolustusvasteeseen. Yksi Vactian jäsenyrityksistä, FIT Biotech on keskittynyt dna-pohjaiseen HIV-rokotteeseen ja nyt kehitteillä oleva tuberkuloosirokote on samantyyppinen.
− Elimistöön laitetaan DNA:ta, joka tuottaa tiettyä proteiinia, joka puolestaan aiheuttaa puolustusmekanismien käynnistymisen kyseistä proteiinia kohtaan, Rämet selittää. Ideaalitapauksessa me pystymme kehittämään rokotteen, jonka avulla pääsemme tuberkuloosista joko kokonaan eroon tai ainakin kykenemme vähentämään sitä. Näinhän on tapahtunut vihurirokon, tuhkarokon ja nykyään myös vesirokon kohdalla.
Uutta tuberkuloosirokotetta odottavat valtavat maailmanlaajuiset markkinat ja tamperelaiset eivät ole suinkaan ainoita, jotka niille pyrkivät. Tulevaisuus näyttää kuka ehtii ensin, mutta läpimurto tuskin tapahtuu ihan lähivuosina.
− Olen yllättynyt, mikäli uusi ja turvallinen rokote valmistuu seuraavan viiden vuoden aikana. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua tapahtunee jotakin, Rämet ennustaa.
Aihetta huoleen?
Vastasyntyneet eivät siis enää saa automaattisesti rokotetta tuberkuloosia vastaan ja samaan aikaan tuberkuloosia sairastavia on maailmassa enemmän kuin koskaan ennen. Mitä pienten lasten vanhempien tulisi ajatella tilanteesta? Professori Mika Rämetiä hymyilyttää.
Elämässä voi sattua ja tapahtua kaikenlaista, ja sairastuminen tuberkuloosiin on Suomessa epätodennäköisempää kuin voittaa päävoitto Lotossa, hän rauhoittelee. On paljon suurempiakin asioita, joista huolestua.
Tuberkuloosin riskiryhmät ja -maat:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/bcg-rokotukset/riskiryhmat_ja_-maat/
Asiantuntija: MIKA RÄMET, professori, lääketieteellisen teknologian ja bioteknologian laitos, Tampereen yliopisto
Toimittaja: MARJO LAITALA
Akuutissa aiemmin:
> Tuberkuloosi tulee taas, 30.5.2006
