Hyppää pääsisältöön

Valion liiga: käsikirjoitus

MOT: Valion liiga
käsikirjoitus
ensilähetys TV1 12.4.2010 klo 20:00


MOT-tunnus


(Mainosfilmi Maidon tarina vuodelta 1961):

Mainosääni: ”Maitoa on sanottu ainoaksi täydelliseksi ruoka-aineeksemme, se on välttämätöntä kaikissa kasvun vaiheissa. Sitä on vaikea korvata muulla ravinnolla, maitoon voi aina luottaa. Ihmisen pitäisikin kaikissa elämänsä vaiheissa juoda maitoa, sillä vielä vanhuskin tarvitsee sitä. Runsas maitotuotteiden määrä on terveellisen ravinnon perusta. Mutta mikä sitten on maidon salaisuus?”

Ohjelman otsikko: Valion liiga


(Lehtiotsikoita, Helsingin Sanomat 5. maaliskuuta 2010)



Juonto, toimittaja Berglund: Perjantai, viides maaliskuuta. Helsingin Sanomat kertoi että ”Valio hävisi Arla Ingmanille HOK-Elannon maitomarkkinat”. Uutinen oli harhaanjohtava. Siitä syntyi vaikutelma, että suomalainen Valion maito vaihdetaan Arla Ingmanin ruotsalaiseen maitoon. Uutisesta ei käynyt ilmi, että HOK-Elanto vaihtaa suomalaisen maidon suomalaiseen maitoon.


Saman illan TV-uutisissa maitoasia oli jo pääministeritason juttu.


(Arkistokuvaa, TV-Uutiset 5.3.2010: Vanhanen lähti maitosotaan)


Lehtiotsikoita

Juonto: Tämä on kertomus siitä miten meitä johdettiin harhaan, yritys selvittää mistä tässä maitosodassa on kysymys.

(Kuvassa S-Market Klaukkala)


Juonto: Aloitetaan S-Market Klaukkalasta. Pääministeri Vanhanen julisti kantakauppansa boikottiin 25 vuoden asiakassuhteen jälkeen. Syy: Valion perusmaitoja ei enää ollut hyllyllä. Pääministeri vahvistaa vielä MOT:lle, että ”Totta kai tiesin Arla Ingmanin kotimaisuudesta”

Reijo Mäkelä: ”Vanhanen juo Valioa, niin hoitakoot sen, minä hoidan sitten Ingmanin. Tunnen nää myyjät, ne sanoi ettei ole käynyt täällä. Yleensä se kävi täällä aina kaupassa. Vanhanen ei käy enää täällä. En tiedä mistä maitonsa ostaa.”


Juonto: Yksi kummallinen piirre boikotissa oli se, että Valion maitoja oli saanut vain vuoden ajan pääministerin vanhasta vakiokaupasta. Seitsemän vuoden ajan Vanhanenkin oli tyytynyt Valion kilpailijan maitoon. Nyt vapaus valita oli tärkeä.


Grafiikka 1: S-Market Klaukkalan maitomerkki

2002-2008 Ingman, Arla Ingman


2009 Valio


2010 Arla Ingman




Juonto: Arla Ingman hävisi siis viime vuonna ensimmäisen kerran moneen vuoteen Valiolle kilpailun HOK-Elannon maidontoimituksista. Tänä vuonna Arla Ingman oli taas edullisempi vaihtoehto. Taistelu sopimuksesta oli tänä vuonna erittäin kova.

Risto Pyykönen, hankintajohtaja, SOK-yhtymä: "Ei tässä oo mitään niin ku poikkeavaa, mitä me muidenkin tuotealueiden osalta tehdään. Että kyllä siinä mielessä tää kaikkien osapuolten osalta niin tää meni ihan niin kun sanotaanko nyt sitten herrasmiesmäisesti, joo."


Arla Ingmanin maitokuski tuo maitoa S-Market Klaukkalaan


Kaitsu, Arla Ingmanin kuljettaja: ”Mun mielestä on aika naurettavaa, samaa valkoista ainetta se on. En itse juo maitoa, ei se sillä tavalla kiinnosta.”


MOT: ”Oletko saanu kuulla tästä?”



Kaitsu: ”No kyllä kommenttia tulee koko ajan.”


MOT: ”Millaista?”


Kaitsu: ”No sitä valitetaan, että ei ole sitä pääministerin maitoa. Kyllä joutuu varmaan jonkun asiakkaan takia ottamaan Valion maitoa. Kyllä maitokaappien henkilökunta sanoo että koko ajan saavat kuulla valituksia.”


Juonto: Pääministeri otti käytännössä kantaa Valion puolesta, jättiläisen puolesta pienempää kilpailijaa vastaan. Valioon tuli viime vuonna 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta maidosta, Arla Ingmaniin kymmenen prosenttia. Arlan tuoman ruotsalaismaidon osuus oli pisara maitolasissa, mutta Valio käyttää kaikki keinot ohjatakseen julkisen huomion tähän yksityiskohtaan.

Grafiikka 2: Maitomarkkina Suomessa 2009

Valio: 1900 miljoonaa litraa maitoa


Arla Ingman: 200 miljoonaa litraa


Ruotsalaismaito: 30 miljoonaa litraa



Mainosfilmi ’Maidon tarina’ vuodelta 1961:

Mainosääni: ”Jotta maito voitaisiin kaikissa olosuhteissa lahjoittaa ihmiselle mahdollisimman hyvänä ja puhtaana, kehitti ihminen meijerin, joka jäähdyttää maidon, varmistaa sen hygieenisyyden pastöroimalla ja pakkaa maidon.”

(Arkistofilmi: Kekkonen ja Brezhnev halaavat)


Juonto: Valion maailma on muuttunut dramaattisesti. Kekkonen ja Brezhnev päättivät Valion vientimääristä ja hinnoista Neuvostoliiton ja Suomen välisessä kaupassa.

Urho Kekkonen: "Eräs asia, joka aivan poikkeuksellisesti tuli esille oli mahdollisuus Suomen maataloustuotteiden ylijäämän viennin tietyillä ehdoilla Neuvostoliittoon."


Juonto: Kotimaassa päätettiin vielä 90-luvulla hallinnollisesti meijerituotteiden hinnoista. Nykyään juustojen ja jogurtin kohdalla kilpailu on avointa. Perusmaito kohtaa kansainvälisen kilpailun vasta nyt.


Tavallisen maidon myyminen on ollut hyvin kannattavaa. Valion maidontuottajat ovatkin tähän asti saaneet parempaa hintaa kuin eurooppalaiset kollegat. Ruotsalaisen maidon tuonti alkoi viime vuonna. Samalla maidon maailmanmarkkinahinta laski vuoden 2008 huipusta.


Grafiikka 3. Maidon tuottajahinta Suomi ja EU 2002-2011




Juonto: Maidontuottajahinnan pudotessa kohti Eurooppalaista tasoa MTK on suunnannut huomion Ruotsin ja Tanskan uhkaan.

Sami Kilpeläinen, maitoasiamies, MTK: ”No ei voi puhua enää pisarasta meressä, jos sanotaan että nestemaidosta tänä vuonna ruotsalainen maito on jo – ei nyt kymmentä prosenttia, mutta yli viis prosenttia kulutetusta maidosta, ja tavallaan se kasvu on aika nopea tällä hetkellä. Sen takia tuottajien keskuudessa tää tuontimaito on herättänyt aika rajujakin – vois sanoa että aggressiivisiakin – reagointeja. Ja vois sanoa, että aivan samalla tavalla kuin juustojenkin tuonti Suomeen aloitettiin; 2000-luvun alussa meillä on tuontijuustoja tuommoinen alle 20 prosenttia kulutetusta määrästä, nyt puhutaan yli 40 prosentin määrästä, elikkä suomalaisten syömistä juustoista yli 40 prosenttia on jo (tuotuja) juustoja: se on alle viidessä vuodessa jo tuplaantunut. Tää sama kehitys kyllä pelottaa tällä hetkellä tuottajia ja mä luulen, että monet tuottajat on jo hyvinkin aggressiivisesti reagoineet ja huolestuneet siitä, että onko sitä työpaikkaa suomalaisella tuottajalla tulevaisuudessa.”

(Kuvaa Valion Osuuskunta Länsi-Maidon kuukausitiedotteesta 3/2010)


Juonto: Valio kirjoittaa kuukausitiedotteessaan omille tuottajilleen:

Lukija: ”Valio on menettänyt tämän vuoden alkupuolella markkinaosuutta perusmaidoissa, koska Arla myy ruotsalaista maitoa alle sikäläisten tuotantokustannusten Suomeen. Lisäksi Arla on myös alentanut suomalaisen maidon hintaa kaupalle selvästi.”


Juonto: Arla Ingman maksaa suomalaisille maidontuottajille paremmin kuin Valio. Tämä on kausipuhdistettu hinta. Tammikuussa tuodusta ruotsalaismaidosta on maksettu enemmän kuin suomalaismaidosta.

Grafiikka 4. Suomalaisen maidontuottajan saama hinta 2010


Arla Ingman 35,1 senttiä/litra


Valio 34,8 senttiä/litra


Ruotsalaismaito 38 senttiä/litra




Juonto: Valion sisäisen tiedotteen perusteella näyttää siltä, että Euroopan-laajuiseen hintojen laskuun tarvitaan ruotsalainen syntipukki. Muuten tuottajien aggressiot saattaisivat kohdistua omaan osuuskuntaan, Valioon.

(Ote valion tiedotteesta)

Lukija: ”Jokaisen tuottajan tulee seurata, että oman alueen kauppojen valikoimissa ovat Valion perusmaidot ja että niitä on myös hyllyllä tarjolla.”


(Kuva palaa takaisin S-market Klaukkalaan. Valion maidot saapuvat.)

Janne, Valion maitokuljettaja: "No, kyllä se aika paljon jakaa mielipiteitä, jotkut tykkää, jotkut ei. Ainakin on kuulunut viimeisimmän asiakkaan suusta sitä että missä se suomalainen maito on."


Valion kampanja ja pääministerin boikotti onnistuivat. Nyt S-market Klaukkalassa on myös Valion maitoa.

MOT: "Meneeks nää hyvin kaupaksi?"


Terhi Taipalus: "Kyllä menee, joka päivä tulee uutta."


MOT: "Verrattuna Ingmaniin?"


Terhi Taipalus: "Aika lailla samoja luokkia. Ei voi sanoa että toista menisi selkeästi enemmän."


MOT: Onko sillä merkitystä, että minkälaista maitoa ostatte?


Eläkeläisrouva, ei kertonut nimeä: "Kyllä minä nyt tätä Valion maitoa vähän ajattelin, mutta ei nyt tiedä, ne on niin sekaisin että..


MOT: "Onko vaikea löytää?"


Eläkeläisrouva, ei kertonut nimeä: "No kun ne on niin monenlaisia. Eihän sillä muuta merkitystä ole kuin että Valion maidoista jää kaikki kotimaahan. Ingmaninhan ne menee sinne ulkomaille ne tuotot.
"

Mirja Peltola: ”Kyllä olen katsonut Valion maitoa, nyt sattui Ingmanin purkki käteen. Ei sillä kauheesti loppujen lopuksi ole väliä.”

MOT: ”Miltä tämä maitokeskustelu on kuulostanut?”

Peltola: ”Jostakin pitää puhua, jos ei ole muuta puhumista niin sitten tästä. Mutta loppupeleissä niin tämähän on suomalaismaitoa myöskin. Suomessa purkitettua, työllistää suomalaisia ihan samalla tavalla.”


Grafiikka 5. Maidontuottajat Suomessa

Valio 9 500

Arla Ingman 1 500


(Kuva siirtyy Peltolan maitotilalle Mäntsälään)

Jyrki Peltola, maidontuottaja, Arla Ingman: ”No kyllä mä vähän tyrmistynyt siitä olin, että pääministeri ottaa kantaa mun näkökulmasta kumminkin noinkin vähäpätöiseen asiaan – mun mielestä vähäpätöiseen asiaan. Hänellä luulisi olevan tärkeämpiäkin asioita mietittävänä, että ottaako kaupasta suomalaista Ingmanin maitoa vai suomalaista Valion maitoa. Se että jos jättää ruotsalaisen maitopurkin kaupan hyllyyn niin se on valintakysymys, enkä minäkään ruotsalaista maitoa kaupasta ostais jos saisin valita.”

Peltola: "No mä olen tän tilan saanut hallintaani viis vuotta – no nyt on kuudes vuosi menossa – ja meillä on tuotettu Ingmanille maitoa 90-luvun alusta saakka, että isä siinä silloin vaihtoi Ingmanille, kun Tuottajamaito lakkasi olemasta itsenäinen meijeri ja yhdistyi Valioon."

MOT: ”No mitä etuja sulla on siitä, että sä tuotat vaan Ingmanille?”

Peltola: ”No mä saan aavistuksen parempaa hintaa ja on pieni ja tuttu meijeri missä on helppo asioida. Kaikki ollaan niin kuin tuttuja keskenämme toimitusjohtajaa myöten niin se ett piiri on paljon pienempi kuin jossain isossa meijerissä.”


Juonto: Jyrki Peltolalla on sata lehmää navetassa. Hän toimittaa tänä vuonna Mäntsälän tilaltaan miljoona litraa maitoa Arla Ingmanin Sipoon meijeriin. Sieltä, sekä Hämeenlinnan osuusmeijeristä, maito tulee HOK-Elannon hyllyille.

Risto Pyykönen, hankintajohtaja, SOK-yhtymä: ”Se on niin kuin lähimaitoa, koska se, mitä jaetaan, niin sadan kilometrin säteellä Hämeenlinnasta on ne suurin osa niistä tuottajista, ja joista tulee, ja sitä kautta niin tää on lähimaitoa tälle pääkaupunkiseudulle.”

(Kuvaa S-Market Klaukkalasta)

Seppo Saario: ”Valion monopoli on liian kova, kyllä Arla tekee hyvän säväyksen, että on kilpailua myös sen maidon kanssa. Mieluummin kotimaista tietenkin.”

MOT: "Miten Arla Ingmania on kohdeltu? No kyllä se on saanut liian suuren painon siinä suhteessa siihen ruotsalaiseen maitoon, että sitä tulee todella vähän, ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa luki että sitä tulee todella vähän. Osa Arla Ingmanin maidostahan tulee Valion kautta, kyllä se on saanut liian ison huomion."

MOT: "Miksi pääministeri puolustaa Valiota, joka on markkinajohtaja ja määräävässä asemassa?"

Saario: ”No, se on hänen henkilökohtainen asiansa. Ehkä se on puoluepoliittinen juttu, että täytyy omaa – en tiedä mikä siinä on.”

MOT: ”Olitteko pääministeriin yhteydessä?”


Pekka Laaksonen, toimitusjohtaja, Valio: ”En ollut, olin koko ajan itse asiassa ulkomailla, kun tää kohu oli, että en ollut kehenkään yhteydessä.”


(Kuva siirtyy Valioon)

Pekka Laaksonen, toimitusjohtaja, Valio: ”Suomalaiset tiedostaa, että Valio on läpeensä suomalainen tuote, ja kun on tämmöiset hyvin vaikeat taloudelliset ajat, niin ihmiset sitten tällä tavalla epäsuorasti tukevat omaakin työtänsä ostamalla suomalaista työtä ja suomalaista tuotetta. Mä luulen, ett se oli se keskeinen asia, joka tässä tuli tämmöisenä vaikeena aikana esille. Jos ei kukaan suomalainen osta toisen suomalaisen työtä, niin kellään suomalaisella ei oo työtä.”

MOT: ”Tässähän oli kyse kuitenkin suomalaisesta maidosta, joka hävisi suomalaiselle maidolle.”

Laaksonen: ”No se on, miten se katsotaan. Että kyseinen firma, joka myi myös suomalaista maitoa, niin siinä myytiin varmasti myös ruotsalaista maitoa samalla aika paljon.”


Grafiikka 6: Valio ja sen kilpailijat. Liikevaihto, euroa


Valio 1 800 miljoona


Arla 6 200 miljoonaa


Danone 8 555 miljoonaa




Juonto: Valio käy isänmaallista puolustustaistelua tanskalais-ruotsalaista Arlaa vastaan. Arla on reilut kolme kertaa suurempi. Sitten on Ranskalainen Danone, josta Valio ei sano sanaakaan. Palataan Danoneen myöhemmin.


Nyt kuunnellaan tarkkaan Valion väitteet tuonnista, ja katsotaan mitä tullitilastot kertovat.

Pekka Laaksonen, toimitusjohtaja, Valio: ”Meillä on 9 500 tuottajaa, ja varmasti siellä käy tunteet kuumana, kun tämmöinen aika luonnoton tila on, että Tukholman alueelta, jossa omasta takaa on liian vähän maitoa, niin väkisin rahdataan peruselintarviketta Suomeen halvemmalla kuin mitä se Ruotsissa hankitaan. Se on luonnoton tilanne.”


Juonto: Aloitetaan jogurtista.


Grafiikka 7. Jogurtin vienti ja tuonti 2009



Ruotsista Suomeen: 1 miljoonaa litraa 1,75/litra


Suomesta Ruotsiin: 22 miljoonaa litraa 0,82/litra




Juonto: Ruotsista tuodaan vaatimaton määrä jogurttia hyvään hintaan. Valio vie jogurttia, halvalla.

Laaksonen: ”Eihän kaupassa ole mitään pahaa, kansainvälisessä kaupassa. Se, mistä, mikä tässä suomalaisia tuottajia huolestuttaa, on se, että konkurssikypsä maatalous on niin ku jo Ruotsin maitotalouden sotkenut. Siellä maidontuotanto on kääntynyt laskuun, ja nyt se tanskalainen, täysin tappiolla tuotettu maito, jota (kulutetaan) enemmän ja enemmän, niin se tulee tänne. Ett se on tää polkumyynti, joka tässä häiritsee.”


MOT: ”Te kutsutte tätä polkumyynniksi, niinkö?”


Laaksonen: ”Kyllä.”


Juonto: Ruotsista ja Tanskasta tulee paljon juustoa. Siitä maksetaan yli neljä euroa kilo. Saksasta tulee paljon, kolmen ja puolen euron kilohintaan. Mutta. Suomesta viedään, käytännössä Valio vie miljoona kiloa Ruotsiin halvemmalla kuin sieltä tuodaan.


Grafiikka 8. Juustoa 2009



Ruotsista Suomeen: 5 miljoonaa kg. 4,69/kg


Tanskasta Suomeen: 11 miljoonaa kg. 4,04/kg


Saksasta Suomeen: 6,5 miljoonaa kg. 3,40/kg


Suomesta Ruotsiin: 1 miljoonaa kg. 3,94/kg



Pekka Laaksonen, toimitusjohtaja, Valio: ”Pahin polkumyynti, mitä Suomen meijerituotteis tapahtuu, on juusto. Ja esimerkiks Pohjois-Saksassa, Etelä-Tanskassa, maidon tuotantokustannukset aidosti on 40 senttiä. Jos me lasketaan se juusto, joka sieltä Tanskasta, Pohjois-Saksasta, Hollannista tulee, niin siin on maidon arvo 10 senttii. Kukaan saksalainen, hollantilainen tai tanskalainen maidontuottaja ei pysty sillä hinnalla maitoa tekeen. Itse asiassa, jos katsotaan monia tanskalaisia ja hollantilaisia tiloja, niin näiden tilojen korot maitolitraa kohden on lähellä sitä hintaa, jolla se tulee, eli 10 sentin pinnassa, pelkästään korkokustannukset. Se on dumppausta.”


Juonto: Valio vie enemmän juustoa kuin Suomeen tuodaan. Tuontihinta on korkeampi kuin vientihinta. Valio syyttää Tanskalaisia, Saksalaisia ja Hollantilaisia dumppauksesta.

Grafiikka 9. Juustoa 2009


Tuonti: 31 miljoonaa kg. 4,12/kg


Vienti: 36 miljoonaa kg. 3,10/kg




Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta tuodaan yhteensä 22 miljoonaa kiloa noin neljällä Eurolla kilo. Valio vie Yhdysvaltoihin ja Venäjälle samanlaisen määrän selkeästi halvemmalla.

Grafiikka 10. Juustoa 2009, yhdistelmäkartta

Ruotsista Suomeen: 5 miljoonaa kg. 4,69/kg


Tanskasta Suomeen: 11 miljoonaa kg. 4,04/kg


Saksasta Suomeen: 6,5 miljoonaa kg. 3,40/kg


Suomesta USA:han 8,5 miljoonaa kg. 3,26/kg.


Suomesta Venäjälle 14,5 miljoonaa kg. 2,94/kg




Jyrki Peltola, maidontuottaja, Arla Ingman: ”No jos Suomen markkinoita ajattelee niin Suomessa vienti maidon.. maitotuotteiden vienti ja tuonti on koko lailla tasapainossa, että periaatteessa Suomessa suljetutkin markkinat toimis mutta eihän missään maailmassa markkinat oo enää kiinni, että rajat on auki ja tavara liikkuu rajojen yli, ja jos suomalaiselta keskivertoihmiseltä, tavalliselta ihmiseltä, kysytään että onko suomalainen vienti hyvä asia, niin totta hemmetissä suomalainen vienti on hyvä asia, mutta onko ulkomainen tuonti Suomeen hyvä asia, niin ei se ole hyvä asia. Eikös se ole vähän ristiriitaista? Eli jos tavara liikkuu rajojen yli niin sehän on - sehän on silloin ulkomaankauppaa puolin ja toisin.”



Peltola: ”Jos ei kotimainen tuote markkinoilla pärjää, niin joka vika on markkinoinnissa tai vika on tuotteessa ja jos kuluttaja ostaa ennemmin sen ulkolaisen juuston kuin kotimaisen juuston, niin kyllä siinä kohti juustonvalmistajan pitäisi miettiä mistä sellainen johtuu. Ei se yksistään hinnasta voi olla kiinni, koska ei ne ulkolaiset juustot ole sen halvempia kuin kotimaisetkaan. Mutta onko tänä päivänä sitten kuluttaja sitten kokeilunhaluisempi, että ostaa niitä ulkomaisia kans vaihteen vuoksi vai onko ne ulkomaiset tuotteet sitten oikeesti parempia, että kuluttaja sen takia valitsee sen tuotteen.”

Peltola: ”Nyt jos televisiomainontaa esimerkiks seuraa niin ulkomaiset jogurtithan on hyvä esimerkki niin kuin rankasta mainonnasta, että ulkolaisia jogurtteja mainostetaan hyvin voimakkaasti ja sillä on varmasti vaikutusta myös jogurtin kulutukseen.”

(Actimelia ja Activiaa S-marketin hyllyillä.)


Juonto: Kun MOT ajoi tullitilastoja viime vuodelta, törmäsimme uhkaan josta Valio ei sano sanaakaan; Tavaramerkkiin johon kuluttajat törmäävät päivittäin. Ranskalaisjätti Danone käytti ylivoimaisesti eniten rahaa TV mainontaan viikolla 11.

Grafiikka 11. Eniten TV:ssä mainostaneet viikolla 11

1. Danone 8 029 sekuntia (Actimel, Activia, Danonino ym.)


6. Valio 3 186 sekuntia



Juonto: Actimel ja Activia-purkit tulevat Tshekistä ja Puolasta.

Grafiikka 12. Jogurttia 2009


Tshekistä ja Puolasta 12 miljoonaa litraa 1,25/litra



MOT: ”Mä vielä jankutan tästä Actimel-purkista. Katsoin eilen Valintatalossa, niin se oli kolme ja puol euroo litra. Ja sitten, onks tää Gefilus Max, onks se niin kun vastaava?”

Laaksonen: ”Se on samantyyppinen.”


MOT: ”Niin, se oli seitsemän euroo litra. Tota, dumpataanks Actimelia?”


Laaksonen: ”Ei. Tänne tuodaan paljon hyviä tuotteita Suomeen. Ja niin kun aina sanon, että osta ulkomaalaista, jos se on parempaa ku suomalainen. Se kannustaa meitä suomalaisia tekemään parempia tuotteita. Mut jos sä ostat ulkomaalaisen tuotteen vaan sen takia, että se on halvempi, niin sä syöt suomalaisia työpaikkoja.”


Juonto: Mainosalalla Valion isänmaallisuusteemaa pidetään riskinä Valiolle itselleen.

Torsti Tenhunen, toimitusjohtaja, Hasan & Partners: "Onko näinä aikoina tällänen niinku Suomen lippu -lähestymistapa oikea, kun siihen sitten lisättiin tää sattuma, toivottavasti sattuma, että Matti Vanhanen kommentoi HOK-Elannon päätöstä tästä asiasta ni sillonhan tää ikään ku asettu jo ihan uuteen viitekehykseen, jonka jälkeen tää Suomen lippu- lähestymistapa varmaan niinku, varmaan niinku muuttu herkemmäksi instrumentiks, et sitä ois varmasti voinu siinä vaihees vähän harkita.”

MOT: ”Miksi se muuttuu nyt herkemmäks?”

Tenhunen: "No tietysti jos aatellaan - mä vertaisin, vähän kaukanen mutta hauska vertaus, Berlusconi ja parmankinkku että jos, jos aatellaan että pääministerin tasonen ihminen kommentoi tälläsiä niinku valintakysymyksiä, ni eihän hän sitä henkilönä voi kommentoida, hän kommentoi sitä pääministerinä, ni sitte samaan aikaan, samaan aikaan tietysti tällänen suomalaisuus ja isänmaallisuuskampanjointi ni se, se saa niinku potenssinomaisia voimia siitä ja kyl mä ymmärrän, että tätä on varmaan ihmetelty.”


Juonto: Hasan & Partners on Arla Ingmanin käyttämä toimisto, Valion käyttämän SEK & Grey:n toimitusjohtaja ei vastannut soittopyyntöihin.

MOT: "Valio suuntaa hirveen paljon tällasta negatiivista energiaa siihen että, että puhutaan pahaa tanskalaisista ja ruotsalaisista – mitä mieltä sä oot siitä?"

Torsti Tenhunen: "No se on varmasti uus tilanne, siis Valiohan on saanu olla aika rauhassa pitkään ja tietysti nää kaks osuuskuntaakin sitä kautta niinku rauhassa, suomalaisen kulttuuriperinnön omaisen, valkoisen tuotteen niinku tekijänä ja, ja tilanne on varmaan ollu pieni, niinkun, ei nyt kriisi mutta tietyl tavalla yllätys, että nyt ruvetaan viestimään niinku aidossa kilpailussa ja sillon voit... voi olla että niinku otetaan voimakkaita keinoja käyttöön ja, ja sillon voi olla että, et joidenkin tahojen mielestä se meni vähän liian pitkälle. Mä en väitä menikö se liian pitkälle, en sano vaa enemmänki että toivottavasti tää oli harkittu, varsin harkittu liike ja, ja toivottavasti sen seuraukset on positiiviset.”


Juonto: Valio on onnistunut siinä, että omien tuottajien viha on suunnattu ruotsalaisia ja tanskalaisia vastaan. Muuten laskevien tuottajahintojen tuska olisi todennäköisesti suunnattu Valion johtoon. Isänmaallisuusteema asettaa kuitenkin vähän tiukempia vaatimuksia Valiolle itselleen.


Juonto: Mansikka mielletään hyvin suomalaiseksi marjaksi. Valion nettisivuilla lukee että Valion mansikkamarjakeiton alkuperämaa on Suomi. Valion kuluttajapalvelu antaa saman vastauksen.


Valion toimitusjohtajan iskulause on tuoreessa muistissa.


Pekka Laaksonen, toimitusjohtaja, Valio: ”Jos ei kukaan suomalainen osta toisen suomalaisen työtä, niin kellään suomalaisella ei oo työtä.”



Valion kuluttajapalvelu soittaa takaisin kuusi tuntia myöhemmin. Mansikat eivät olekaan Suomesta. Palataan sinne mistä aloitettiin, S-Market Klaukkalaan.

MOT: "Tää on Valion purkki. Niillä on kova kampanja päällä, että sinä voit työllistää suomalaisen. Se on todella isänmaallista tää meininki. "

Seppo Saario, asiakas S-marketissa: ”Joo, niin on.”


MOT: ”Mitä sinä olet siitä mieltä, että jos jatketaan tähän suuntaan. Tässä on Valion mansikkakeittoa. Mitä sinä luulet, mistä ne mansikat mahtaa tulla?”


Saario: Ei ne kotimaisia muuten ole. Puola veikkaan. En tiedä.

MOT: Oikein. Ja viime kesänä oli kiinalaisia.

Saario: "Ei tässä ole lippua ollenkaan. Tässä on joutsen (maitopurkissa), tähän ei ole merkattu joutsenlippua (mansikkakeitto). Tästä puuttu tää merkki. Tää kertoo että pitää olla kotimainen kokonaan. Kyllä hyvin paljon on tätä. Mä luen aika tarkkaan näitä selvityksiä. Monta kertaa kun katsoo mistä tulee, niin ihan yllättäviä juttuja tulee vastaan."

MOT: "No onko tämä nyt isänmaallisen firman teko, eikö Suomesta saa mansikoita?"

Saario: "No mutta me ollaan markkinataloudessa, siihenhän se perustuu, mutta sitten kuitenkin ratsastetaan että on kotimaista ja sitten tuodaan sivusta, laitetaan jotain muuta siihen sekaan. Ei se ole oikein periaatteessa."


Juonto: Valiolla on suuria ongelmia. Maidontuottajilla on suuria ongelmia. Yksi Valion ongelmista on, että meitä suomalaisia on entistä vaikeampi johtaa harhaan, vuonna 2010.


(Mainosfilmi ’Maidon tarina’, 1961)


Mainosääni: ”Terveen, tasapainoisen, menestyksellisen elämän perusehto on maito. Se auttaa meitä kestämään elämän kilpajuoksussa, menestymään tehtävissämme, lisäämään vanhuutemme elinvoimaa. Juokaa maitoa joka päivä. Se on vuosituhansien opetus meille.”

LOPPU