Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Hyvä kuvanlaatu yllätti

Kolmella satasella saa kaupasta kelvollisen videokameran. Pienikokoisena se mahtuu hyvin taskuun, mutta vakaus ei ole paras mahdollinen.

Kunkun kolme kovaa testaajaa ovat tällä kertaa intohimoisia lumilautailijoita. Siimon Hurtig, Elias Kellosaari ja Heikki Suoraniemi ovat tuttu näky Klaukkalan Tornikeskuksen temppuradalta.

kolme kovaa (Video still, Kuva: YLE)

Testikamerat valitsimme suositusta noin 300 euron hintaluokasta. Ne ovat Sony DCR-SX33, Canon Legria FS36 ja JVC Everio GZ-MS120. Kyseessä ovat viime vuonna euromääräisesti eniten myydyt merkit.

Pyysimme jokaiselta valmistajalta kameran, jota suositellaan urheilulliseen menoon. Nyrkin kokoisena jokainen kamera mahtuu hyvin taskuun eikä painoakaan ole paljon.

Jokaisella kameralla voi tallentaa kuvaamisen SD-muistikortille. Mukana on myös verrokkina noin 600 euroa maksava teräväpiirto- eli HD-kamera Sony HDR-CX116.

Snoukkarit kokeilivat kameroita usean viikon ajan kevättalvella. Kamera-asetukset käännettiin heti aluksi parhaalle mahdolliselle kuvan laadulle. Kameroita käytettiin automaattiasetuksilla.

Erot kameroiden välillä jäivät lopulta pieniksi. Jokaisella kameralla sai raadin mielestä ainakin päivänvalossa tai muuten hyvässä valaistuksessa melko hyvälaatuista kuvaa. Hämärämmässä ei kuitenkaan ylletty lähellekään samaa tasoa.

Pienikokoista kameraa on kätevä kuljettaa, mutta kevyenä sillä kuvaaminen ei ole kovin vakaata.

Teräväpiirtokuva laadukasta

Sonyn HD-verrokkikameran kuvanlaatu oli luonnollisesti parempaa kuin normaalilaatua edustavilla testikameroilla, mutta käytettävyydessä verrokin liki kaksinkertainen hinta ei näkynyt.

Sony ja Sony HD (Video still, Kuva: YLE)

Kannattaa muistaa, että tavallisesta kotitelevisiosta katsottuna HD-kuvasta ei ole mitään iloa – tarvitaan vähintään HD Ready –televisio, jotta videokameran HD-ominaisuudesta on hyötyä. Tietokoneen ruudulla HD-kuvan pitäisi kuitenkaan näyttää aina paremmalta kuin tavallisen laadun.

Jokaisella kameralla kuvattu materiaali voidaan tietenkin editoida kotitietokoneella. Tämä vaihe jätettiin kuitenkin testin ulkopuolelle, koska varsinainen editointiohjelma tulee vain yhden testikameran (Canon) mukana. Sopiva editointiohjelma pitäisi löytyä muihinkin kameroihin ainakin maksullisena versiona.

Voittajakamera Sonya kiiteltiin hyvästä näytöstä. Kakkoseksi yltänyt Canon sai kehuja hyvästä zoom-toiminnosta. Canonin zoomauksen nopeus ja määrä oli hallittavissa paremmin kuin muilla kameroilla. Tätä puolta lumilautailijat osaavat arvostaa, koska kyse on vauhdikkaasta lajista.

Kolmanneksi jäänyt JVC sai kritiikkiä juuri kiikkerästä zoomista.

Canon ja JVC (Video still, Kuva: YLE)

Testin ulkopuolisena verrokkilaitteena kokeiltu HD-Sony sai enemmän pisteitä kuin muut paremman HD-kuvanlaadun ansiosta , mutta ei muista syystä.

Testin lopputulos

pisteet suositushinta
1. Sony DCR-SX33 3,3 p 290 €
2. Canon Legria FS36 3,0 p 319 €
3. JVC Everio GZ-MS120 2,1 p 299 €
Sony HDR-CX116 4,5 p 600 €

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.