Hyppää pääsisältöön

1950-luku - teeskentelyn vuosikymmen?

Keväällä 1966 Seppo Virtanen ja Pentti Saarikoski määrittelivät eräässä tv-ohjelmassa 1950-luvun "teeskentelyn vuosikymmeneneksi". Eino Leinon Seura kokoontui pari kuukautta myöhemmin puntaroimaan kirjallista 50-lukua tämän teesin pohjalta.

Kai Laitisesta 1950-luku oli edellisen vuosikymmenen jatkoa - ahdasta aikaa sekä henkisesti että aineellisesti. Sodanjälkeisen kirjallisuuden taustana oli epävarmuus ja pelko. Kirjailijoiden poliittinen leimaaminen oli ajalle tyypillistä, liberaalisuus taas melkein olematonta sodan jälkeen. 50-luvun kuluessa vapautuminen kuitenkin alkoi, liberalismi lisääntyi, päästiin irti tunnepohjaisuudesta ja saatiin tietoa ulkomaisista tapahtumista.

Seppo Virtanen palauttaa mieliin, mistä käsitteessä "teeskentelyn vuosikymmen" oli kyse. Virtasen mukaan kustannustoimittajan oli 50-luvulla todella vaikea todentaa, oliko runokäsikirjoituksen tekijä lahjakkuus vai taitava jäljittelijä.

Kirjailijan nimi ratkaisi usein lausunnon antajien kannan. Arvostettujen siantuntijoiden arviot käsikirjoituksesta saattoivat olla myös täydellisen arvoituksellisia: "Jos kuva toimii, se toimii. Jos se ei toimi, se ei toimi."

Keskustelussa puhutaan myös mm. kirjallisen kabareen synnystä, taiteen autonomiasta, nuorten radikaaleista virtauksista, naisen asemasta ja kirjallisuuden suomalaisesta vallankumouksesta.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto