Hyppää pääsisältöön

Aleksandra Kylander - Mannerheimin leikkitoveri

Tuleva marsalkka Mannerheim oli lapsena villi ja yltiöpäinen, kertoo Louhisaaressa lapsuutensa viettänyt Aleksandra Kylander.

Neiti Kylanderin isä palveli 1880-1890-luvuilla työnjohtajana Louhisaaren kartanossa ja niinpä tiluksista tuli hänen omalle tyttärelleen lapsuudenkoti.

Kartanon omisti tuolloin tulevan marsalkan isoäiti ja siellä asuivat hänen sisaruksensa sekä heidän Italiasta saapunut serkkunsa, vapaaherratar Gotta.

Palveluskuntaa oli jonkin verran, mutta ei ylenpalttisesti. Mm. keittäjiä oli vain yksi.

Aleksandra oli Carl Gustaf Emiliä 12 vuotta nuorempi, joten hänen muistikuvansa Mannerheimista olivat ajalta, jolloin tämä oli jo kadettikoulussa.

— Lapsena häntä aina pelättiin, se kai tiesi sitä, että hänestä tuli sellainen suurmies, Kylander mietti vuonna 1956.

Tarinoiden mukaan tuleva marsalkka oli lapsena ollut vallankin tahtovainen ja yltiöpäinen. Ja veti hän kerran Aleksandraakin leteistä.

Vain yksi asia himmensi Aleksandran muutoin valoisia lapsuusmuistoja Louhisaaresta: kummitukset.

— Ikinä en mittää nähnyt, mut kovasti pelkäsin, mietti hän 70 vuotta myöhemmin.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto