Hyppää pääsisältöön

Huonoa verenpaineen hoitoa



Tiedot verenpaineen hoitotuloksista eivät mairittele potilaita sen paremmin kuin lääkäreitäkään. Tilanne on vähän sama kuin jos urheilija pyrkisi olympialaisiin tietämättä kisojen tulosrajaa tai omaa tulostaan, ja kysyttäessä ilmoitettaisiin edelliskauden paras.

Suomalaisten verenpaineen hoitoa on selvitetty tällä vuosituhannella useilla tutkimuksilla. Esimer-kiksi vuoden 2009 lopussa julkaistuun väitöstutkimukseen osallistui noin 170 terveyskeskuslääkäriä ja heidän 1100 verenpainepotilastaan sekä hieman yli 1000 potilaan omaista. Kyselyn perusteella vain kolmasosa lääkäreistä sopii tavoitepaineen potilaan kanssa.

Vuorelan terveysaseman terveyskeskuslääkäri Rauni Timoska hämmästelee tulosta. Hän arvelee, että tavoitepaineesta kyllä keskustellaan potilaan kanssa.

− Eri asia sitten on, miten potilas sen muistaa eli tavoitepaine pitäisi kirjata esimerkiksi seurantakorttiin, sanoo Timoska. Vaikea on tavoitella, jos ei tiedä mitä tavoitella.

YLE AkuuttiVerenpaineen hoitotutkimuksen tekijä, koulutusylilääkäri Päivi Meriranta (LT) Itä-Suomen yliopistosta uskoo, että tavoitepaine todennäköisesti papereista löytyy, mutta sopimatta usein jäänevät keinot siihen pääsemiseksi.

− Seuraava kontrollointi, lääkityksen tehostaminen, miten ottaa yhteyttä jos lääkkeet aiheuttavat haittaa, voiko tulla vuosikontrolliin sovittua aiemmin jne., luettelee Meriranta esimerkkejä asioista, joista lääkärin olisi keskusteltava potilaan kanssa.

Arviot alakantissa

Merirannalle vastanneista verenpainepotilaista yli 70 prosenttia arveli hoitotasapainonsa hyväksi. Mielikuva oli kuitenkin monella väärä: verenpaine oli tavoitteen mukainen naisista vain kolmasosalla ja miehistä ainoastaan joka neljännellä.

YLE AkuuttiTulos on yhteneväinen muiden viime vuosien tutkimustulosten kanssa, joskin huonompiakin lukuja on esitetty. Myös lääkärit arvioivat potilaan tilanteen paremmaksi kuin mitä se on. Lääkärit ottavat helposti huomioon ns. pehmeitä arvoja.

− Saatetaan ajatella, että verenpaine on tällä kertaa koholla potilaan tultua kiireellä tai hän kertoo nukkuneensa huonosti, toteaa Meriranta. Potilaat puolestaan saattavat pelätä lääkeannoksen lisäämistä, mikäli siitä on ollut haittavaikutuksia, ja siksi tyytyvät jättämään asian seurantaan.

Kotona mitattu verenpaine on luotettavin. Siten esimerkiksi mittaustulos 135/85 mmHg kotona vastaa terveydenhuollon mittausta 140/90 mmHg. Monella ns. valkotakkivaikutus nostaa verenpaineen korkeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on, joskin päinvastaisiakin esimerkkejä vastaanotolla nähdään.

YLE Akuutti− On esimerkiksi kiireisiä yrittäjiä, joille jatkuvasti mittaavat laitteet näyttävät päivän aikana hurjia lukemia, mutta lääkärin vastaanotolla verenpaine laskee, kertoo terveyskeskuslääkäri Rauni Timoska ja pohtii, että käynti terveyskeskuksessa saattaa monelle heistä olla päivän ainut huokaisun hetki.

Timoskan mielestä verenpainetta tulisikin mitata hyvin erilaisissa tilanteissa päivän kuluessa. Siten saataisiin myös huiput esille ja mikäli tarvetta, hiottua niitä alas.

− Mikäli henkilöllä ei ole muita terveyden riskitekijöitä kuin kohonnut verenpaine, on suden hetki puuttua asiaan, hän kehottaa.

Riskistä viis!

Leväperäinen suhtautuminen verenpaineen hoitoon on ristiriidassa käsityksiin kohonneen paineen vaarallisuudesta. Verenpaineesta mahdollisesti aiheutuvista lisäsairauksista sekä potilaita että lääkäreitä huolestuttaa eniten aivohalvaus, ja sen jälkeen erilaiset sydänongelmat. Asteikolla yhdestä yhdeksään potilaat antoivat Merirannan tutkimuksessa kohonneen verenpaineen riskiarvosanaksi 7,8 ja lääkärit 6,7.

YLE Akuutti− Lääkäri hoitaa satoja verenpainepotilaita vuodessa ja suhteuttaa yksittäisen potilaan siihen, erittelee Meriranta syitä lääkäreiden pienempään riskiarviointiin. Verenpainepotilaat ovat lisäksi suhteellisen nuoria ja enimmäkseen hyväkuntoisia.

− Kohonnut verenpaine on kuitenkin luultavasti tärkein hoidettavista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, hän korostaa.

Verenpainetauti geenien syytä?

Kansainvälinen tutkimus on osoittanut geenien vaikuttavan verenpaineeseen. Verenpaineeseen epäedullisesti vaikuttavia geenimuunnoksia on paikannettu useita, mutta kunkin yksittäinen vaikutus on hyvin pieni. Lääkäri ei hevillä hyväksy piiloutumista perimän taakse.

− Osalla potilaita on sellainen terveyskäsitys, että tätä (esim. verenpainetautia) nyt vaan on meidän suvussa ja sille ei voi mitään, sanoo Itä-Suomen yliopiston koulutusylilääkäri Päivi Meriranta. Kuitenkin juuri heidän pitäisi olla aktiivisia, ottaa asia omiin käsiin ja hankkiutua riskistä eroon, Meriranta patistaa.

Kansantalouden ja elämän tuhlausta

Voi vain ihmetellä hoidon jättämistä puolitiehen. Vastaavia hoitotuloksia vaikkapa kirurgiassa pidettäisiin katastrofaalisina. Toki verenpaineissa on tultu säällisiin lukemiin sitten 1970-luvun, mutta FINRISKI 2007 -terveystutkimuksen mukaan miehillä myönteinen kehitys pysähtyi vuosituhannen alussa ja naisilla hidastui.

YLE AkuuttiNykyiset hoitotulokset ovat surkeita: ne ovat elämän ja kansantalouden tuhlausta.

Erityiskorvattavaa verenpainelääkettä, yhtä, kahta tai kolmea syö puoli miljoonaa suomalaista; kustannus 150 miljoonaa euroa vuodessa. On tutkimuksia, joiden mukaan ikääntyvien kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin vähenisi lähes viidenneksen, mikäli heidän verenpaineensa hoidettaisi hyvin.

− Ilman lääkitystä verenpaineet olisivat toki vieläkin korkeammat, muistuttaa koulutusylilääkäri Päivi Meriranta. Ja ihmiset ovat muuttaneet elintapojaan terveellisempään suuntaan, mutta toisaalta tavoitteet ovat karkaamassa entistä matalammalle, toteaa Meriranta. Esimerkiksi aivohalvauksien ehkäisyssä verenpaineen tavoitetaso on 115/75.

Paljonko painetta saa olla?

Normaalina verenpaineena pidetään 130/85 mmHg:n alittavia lukemia ja ihanteellinen paine puolestaan on 120/80 mmHg tai vähemmän. On arvioitu, että puolella aikuisista miehistä ja kolmasosalla naisista on kohonnut verenpaine eli joko yläpaine (systolinen) on yli 140 mmHg tai alapaine (diastolinen) enemmän kuin 90 mmHg. Kuitenkin vain puolet heistä mennä viheltelee paineistaan tietämättöminä.

Korkean verenpaineen hoitotavoite on alle 140/85 mmHg, ja esimerkiksi diabeetikoilla sitäkin matalampi. Kyse on yleisistä suosituksista.

− Nykyisin verenpainetta tarkastellaan yksilöllisesti, kertoo koulutusylilääkäri Päivi Meriranta. Lääkäri arvioi henkilön kokonaistilanteen ja määrittelee tavoitepaineen sen mukaisesti.

YLE AkuuttiMerirannan kyselyn mukaan yli puolet verenpainepotilaista oli muuttanut elintapojaan eli he olivat esimerkiksi vähentäneet suolan käyttöä, lisänneet liikuntaa ja laihduttaneet. Myös kyselyyn osallistuneet potilaiden omaiset vahvistivat muutoksia tehdyn. Normaalipainoisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino oli hyvä useammin kuin ylipainoisten. Voidaanko siis osalta potilaita vaatia vielä radikaalimpia muutoksia elintapoihin? Merirannan mielestä on oltava realisti.

− Tiedetään miten vaikeaa painonpudotus on. Toisaalta, kun verenpaine hoidetaan, se usein antaa voimia terveellisempien elintapojen toteuttamiseen. Lääkärin on kylläkin tarvittaessa otettava pallo itselleen, sillä pelkillä elintapamuutoksilla potilaat eivät pysty määrättömästi verenpainettaan laskemaan, muistuttaa Meriranta. Nykyiset verenpainelääkkeet ovat niin tehokkaita, että niitä kannattaa ehdottomasti käyttää.

Tutkimukseen osallistuneet verenpainepotilaat kertoivat lääkityksen parantaneen heidän elämänlaatuaan selvästi. Enemmän kuin joka kolmas koki mielialansa, energisyytensä ja vireyden kohentuneen. Verenpainelääkkeiden aiheuttamista haitoista yleisimmin mainittiin sukupuolielämän huonontuminen.

Vastuu omasta terveydestä

Vuorelan pieni terveysasema Siilinjärvellä on ollut valtakunnallisessa laatuseurannassa jo viitisentoista vuotta. Sinä aikana on kiinnitetty erityistä huomiota valtimotautien hoitoon. Terveyskeskuslääkäri Rauni Timoskan mukaan verenpaineen hoitotulokset ovatkin heillä keskimääräistä paremmat.

YLE Akuutti− Vuorelassa on käytössä väestövastuujärjestelmä. Jokaisella potilaalla on sekä omalääkäri että -hoitaja. Lääkärit ovat olleet viroissaan kauan mikä heijastuu potilassuhteisiin. Meillä on valtimotautihoitaja, ja verenpainepotilaiden seuranta niin lääkärin kuin hoitajan vastaanotolla on tarkasti määritelty.

− Keskeisintä kuitenkin on potilaan oma vastuu terveytensä hoitamisesta ja terveydenhoitohenkilöstön rooli on opettaa, neuvoa ja tukea, Timoska sanoo.

> Verenpaineen Käypä hoito -suositus

Asiantuntijat:

RAUNI TIMOSKA, terveyskeskuslääkäri, Vuorelan terveysasema, Siilinjärvi

PÄIVI MERIRANTA, koulutusylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto

Toimittaja: MARJO LAITALA

Akuutissa aiemmin:

> Verenpaine alas! 26.5.2009

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 4.11.2015