Hyppää pääsisältöön

Maailmanrauha-patsas paljastettiin Helsingissä

"Maailman rauha on intohimoinen, selkeä ja konkreettinen vetoomus rauhan puolesta." Näin Raimo Ilaskivi luonnehti Maailman rauha-patsasta sen paljastustilaisuudessa 14. tammikuuta 1990 Hakanimessä.

Pronssisen patsaan lahjoitti Helsingille Moskovan kaupunki vuonna 1990. Vastavuoroisesti Helsinki lahjoitti Moskovalle Kansojen ystävyys -nimisen patsaan.

Patsaalla on lempinimi "katiskavarkaat". Se on herättänyt voimakkaita tunteita vuosien varrella. Patsas on muun muassa äänestetty lehtien lukijaäänestyksissä sekä rumaksi että rakastetuksi patsaaksi.

Paljon tunteita herättänyt patsas on kokenut kovia. Maailmanrauha-patsas yritettiin räjäyttää 9. - 10.5 välisenä yönä. Poliisi etsi henkilöä tai henkilöitä, jotka kuljettivat isokokoista kaasupulloa nokkakärryillä.

Kolme opiskelijaa tervasi ja höyhensi patsaan Aleksis Kiven päivänä 1991. Opiskelijat halusivat teollaan kertoa, että Suomen poliittisen johdon oli syytä lopettaa rähmällään olo.

Yksi opiskelijoista oli oikeustieteen ylioppilas Mikael Jungner, josta tuli sittemmin Yleisradion toimitusjohtaja.

Teksti: YLE Helsinki

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto