Ruukin ryöstö: käsikirjoitus

MOT: Ruukin ryöstö

toimittaja: Simo Sipola

TV1 3.5.2010 klo 20:00


MOT-tunnus

Kuva: Kamera kiertää taivaalta kuusimetsään. Meklarisali, osakekursseja ruudulla, meklarit tekevät osakekauppoja.


Juonto: Olipa kerran keskisuuri suomalainen puunjalostusyritys. Se menestyi kohtuullisen hyvin.


Sitten sijoittajat alkoivat ostaa yrityksen osakkeita. Muutamia vuosia myöhemmin tulivat ulkomaiset yritysvaltaajat.


Pauli Vahtera: "Siellä on kahdessa vuodessa 300 miljoonaa euroa käytetty niitä osakeantirahoja hyviin tarkoituksiin."


Kai Mäkelä: "Tästähän on moni, siis mun kuullen, sanonut, käyttänyt tällaista sanontaa, että ”Suomen suurin puhallus”. "

OTSIKKO: Ruukin ryöstö

Kuva: Ruukki Groupin osavuosikatsauksen julkistamistilaisuus 5.8.2008. Yhtiön johto esittelee osavuosikatsausta. Toimittajat ja investointipankkiirit kuuntelevat.


Juonto: Ruukki Group on suomalainen pörssiyhtiö. Sen tarina alkoi Kempeleessä Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1993. Perustajina olivat Esa Hukkanen ja Markku Kankaala.


Yhtiön alkuperäinen nimi oli Ruukin Eristeteollisuus. Kyse on eri firmasta kuin Rautaruukki, joka käyttää markkinoinnissaan Ruukki-nimeä.


A Company Finland -niminen pörssiyhtiö alkoi kiinnostua Ruukki Groupista vuonna 2003.


Sijoittaja Kai Mäkelä oli toinen A Company Finlandin pääomistajista.


Mäkelä: "Ruvettiin miettimään, et kun me tehtiin tappiota ne muutamat vuodet, niin et mitä tässä pitäisi tehdä, että tästä asiasta saataisiin niin kuin toimiva yhtiö. Sit lähdettiin siitä, että meidän pitää löytää kassavirran omaavia yhtiöitä."


Juonto: Niinpä A Company Finland hankki Ruukki Groupin.


Mäkelä: "Tämmöinen Ruukki, saha siellä Ruukissa, jolla oli muutakin toimintaa kyllä, niin oli, oli halukas tekeen yhteistyötä, kun he olivat ulkopuolella pörssin ja heillä meni jotenkuten, sanotaan mieluummin näin, ei nyt mitenkään hyvin. Ja osakevaihdoilla me tää sitten tehtiin pääsääntöisesti. Että eihän meidän yhtiön kassassa mitään isoja summia rahoja ollu. Näin tää jatkui, ja muutettiin Ruukki Group Oyj:ksi se koko homma."


Juonto: Uusi yhtiö laajeni muutaman vuoden ajan pikku hiljaa.


Sitten, vuoden 2006 aikana alkoi tapahtua. Ruukki Group päätti laajentua Venäjälle.

Jukka Havia (Ruukki Groupin talousjohtaja 15.4.2010 asti): "Sen vois todeta, niin kuin täällä on jo aikaisemminkin todettu, että se on Uralin länsipuolella, jossa on primäärinen kiinnostuksen alue. Toinen ohjaava tekijä on havumetsävyöhyke…"


Juonto: Yhtiön uudeksi suuromistajaksi tuli sijoittaja Ahti Vilppula. Hän oli Kai Mäkelän vanha tuttu, joka 90-luvulla teki metallikauppaa entisen Neuvostoliiton alueella. Vilppula on viime vuosina tullut tunnetuksi myös vaalirahoittajana.

Mäkelä: "Ahti, joka oli Venäjällä toiminut aikaisemmin, ja tiesi näitä juttuja paljon enemmän kuin kukaan meistä oikeastaan, silloisista omistajista tai hallituksen jäsenistä, niin oli kovasti sitä mieltä niin, että tehdään sinne sahat ja jopa sellutehdas."

KUVA: Vanhaa mänty- ja kuusimetsää, lumista maisemaa, metsäautotie.

Arkisto, TV-uutiset 24.5.2007:

Ruukki Group puolestaan valmistelee yli miljardin euron investointia Venäjälle. Yhtiö tiedotti helmikuussa aikeistaan rakentaa saha ja massatehdas Venäjälle, Kostroman alueelle.


Juonto: Sellutehtaan ja sahan lisäksi Ruukki Groupin oli tarkoitus rakentaa muun muassa puun korjuuseen tarvittavat metsäautotiet ja asuntoja.

Matti Lainema: "Oli pakko itse asiassa hakea laajempi kokonaisuus, koska sille todennäköisesti saisi paremmin toimintaluvan. Ja itse asiassa siitä tuli myös vahvempi, koska kysymys on siitä, että sä otat tietyn metsäalan, eikö vaan, ja sä joudut käyttämään sen kokonaisuudessaan hyvin pitkälle. "


Juonto: Kyse oli siis yhteensä yli miljardin euron hankkeesta. Yhtiö aikoi rahoittaa sen järjestämällä osakeannin sekä lainaamalla rahaa.

Mäkelä: "Sitten haettiin se suhteellisen iso anti, josta täytyy sanoa niin, että Ahti hoiti ulkomaiset nää, sanotaan pääomasijoittajat ja pankit."


Juonto: Osakeanti toi kesällä 2007 yhtiön kassaan 340 miljoonaa euroa. Ulkomaisten sijoittajien ja kotimaisten investointipankkien lisäksi myös Kai Mäkelä ja Ahti Vilppula merkitsivät annissa osakkeita. Molempien lisäsijoitus oli 50 miljoonaa euroa.


Arkisto, TV-uutiset 27.2.2008:

Kehitysyhtiö Ruukki Groupin Venäjälle Kostroman alueelle suunnitelma sahahanke on joutunut vastatuuleen. Saha on yhtiön mukaan poistettu investointirekisteristä. Sen sijaan yhtiön Kostroman alueelle suunnitelma sellutehdas on edelleen rekisterissä mukana.


Mäkelä: "No sitten tää kuvernööri kuoli auto-onnettomuudessa, ja sinne tuli uusi kuvernööri, joka… neuvottelut alkoi ikään kuin alusta. Kaikki nää lupa-asiat ja kaikki siihen liittyvät asiat, niin nää alkoi uudelleen."


Juonto: Venäjän-hanke ei lopulta toteutunut. Ruukki Group käytti hankkeeseen kaksi vuotta ja parikymmentä miljoonaa euroa.


MOT / Sipola: "Mihin mielestäsi hanke sitten lopullisesti kaatui?

Lainema: "Se kaatui siihen, että meille tuli omistajanvaihdos. Ja joka ikinen omistaja määrää yrityksen suunnan, varsinkin jos hänellä on riittävä omistusosuus ja niinhän tässä kävi."


KUVA: Meklarit työssään, pörssikursseja ruudulla, kelloja seinällä, talousuutisia televisiosta.


Juonto: Keväällä 2008 Ruukki Groupilla oli Venäjän seikkailuista huolimatta kassassaan yli 300 miljoonaa euroa. Yhtiö oli siis kiinnostava kohde uusille sijoittajille. Uudeksi pääomistajaksi tuli kroatialainen liikemies Danko Končar.


Ahti Vilppula houkutteli Končarin Ruukki Groupin omistajaksi.


Vilppula ja Končar ovat vanhoja tuttuja 1990-luvulta, jolloin molemmat tekivät bisnestä Venäjällä.

Alwyn Smit: "A long time ago Mr. Vilppula was in ferrochrome industry, and he was very well known. And the largest ferrochrome producers of the world are the Kazakhis, and he worked for them. So his and Danko´s relationship goes back to that time."


Juonto: Syy, miksi Vilppula houkutteli kroatialaisen tuttunsa Ruukki Groupiin, oli rahapula. Vilppula oli hankkinut vuoden 2007 osakeannista osakkeita niin sanotuilla termiinisopimuksilla. Toisin sanoen pankkiiriliike oli maksanut osakkeet Vilppulan puolesta, ja Vilppulan oli määrä lunastaa osakkeet myöhemmin sovittuna aikana.


Keväällä 2008 Vilppulalla ei kuitenkaan ollut rahaa osakkeiden lunastamiseen.


Mäkelä: "Ahdilla oli aika vahvat ongelmat juuri näiden ns. termiinien takia. Niin sit yritettiin löytää semmoinen ratkaisu, joka on ihan sopimuksessa ja josta mennään sit tähän kauppaan, joka tavallaan syntyi ihan sillä tavoin, että me Espanjassa oltiin Ahdin huvilalla, ja käytiin tää asia läpi. Hänellä oli silloin jo Danko-yhteys, ja silloin sieltä tuli ihan selkeä ehdotus."


Juonto: Ehdotus oli seuraavanlainen: Vilppula tarjosi omiaan ja Mäkelän Ruukki Groupin osakkeita Končarille tietyin ehdoin. Mäkelä halusi eroon Ruukki Groupin osakkeistaan, ja Vilppula tarvitsi rahaa. Ehdotuksen mukaan Vilppula luopuisi paitsi Ruukki Groupin, myös Alma Median omistuksestaan.

KUVA: Kai Mäkelä ja toimittaja Sipola istuvat sohvalla. Mäkelä näyttää Sipolalle asiakirjoja.

Mäkelä: "Omistuksessasi on 65 miljoonaa Ruukin osaketta, josta 24 termiineinä ja 41 osakkeina. Olet halukas myymään 60 miljoonaa osaketta hintaan 2,30…"


Juonto: Kroaattiliikemies tarttui tarjoukseen. Sopimuksen mukaan hänen oli määrä lunastaa itselleen vähitellen sekä Vilppulan termiinisopimukset että Kai Mäkelän osakkeet ja termiinit.

Smit: "Dr. Končar was considering listing some of his other assets, like the European assets, separately in London. And instead of pursuing a separate listing for that it was an obvious opportunity for him if he can get a meaningful stake at Ruukki, and Ruukki become the acquirer of those assets then he could potentially achieve the same objective."

MOT / Sipola: "So actually he was using Ruukki as a kind of a vehicle for his interests?"


Smit: "Absolutely, I think that was the most logical positioning for him."

KUVA: Toimittaja Sipola hakee tietoa Končarin liiketoimista. Sipola lukee asiakirjoja.


Juonto: Mutta kuka on tämä salaperäinen kroaatti?


MOT etsi tietoa Končarin liiketoimista eri maiden rekistereistä. Rekisteritietojen perusteella Končarilla on parinkymmenen vuoden kokemus kaivosalalla. Hän on omistanut kaivoksia ja metallisulattoja Venäjällä, Turkissa ja Etelä-Afrikassa.


Lisäksi Končarin nimissä on yrityksiä Britanniassa, Kroatiassa, Maltalla ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Kaksi viimeksi mainittua kuuluu niin sanottuihin veroparatiiseihin. Yritykset maksavat niissä hyvin vähän tai ei maksa lainkaan veroja.


Rekisterit eivät kerro mitään Končarin urasta ja elämästä ennen kuin hän lähti kaivos- ja metallibisnekseen. Sen selvittämiseksi on lähdettävä Kroatiaan.

KUVA: Toimittaja Sipola lentokentällä matkalla Zagrebiin. Zagrebin katukuvia. Käräjäoikeuden arkisto, tiedottaja Devčić ja Sipola käyvät läpi oikeudenkäyntiaineistoa. Sipola lukee asiakirjoja.


Juonto: Kroatian pääkaupunki Zagreb. Täällä Danko Končar syntyi 67 vuotta sitten.


Končar oli 70-luvulla valtiollisen yrityksen, Jugoturbinan, kaupallisen osaston johtaja. Hän kävi kauppaa ulkomaisten firmojen kanssa – ja joutui vaikeuksiin.

Krešimir Devčić: "As you can see the procedure started, the procedure started in 1976 but… "


Juonto: Marraskuussa 1976 poliisi vangitsi Končarin. Häntä epäiltiin laittomien välityspalkkioiden ottamisesta sekä vienti- ja tuontiasiakirjojen väärentämisestä.

Devčić: "And the verdict was in ’77, just a minute, yes, October ’77… "


Juonto: Končar sai lopulta 12 vuoden vankilatuomion. Käräjäoikeuden mukaan hän oli kolme kertaa kavaltanut työnantajalleen kuuluneita välityspalkkioita. Osan välityspalkkioista Končar oli ohjannut Lontooseen veljensä omistamalle yritykselle. Kyse oli kymmenistä tuhansista euroista.

Devčić: "Literally speaking they gave him a bribe. They gave a percent of the whole amount of money, for that transaction, for that business."

KUVA: Zagrebin katukuvaa yöllä. Lukić ja Sipola kävelevät sisään ravintolaan. He keskustelevat ravintolassa.


Juonto: Končar istui vankilassa lopulta kuusi vuotta. Muutama vuosi vapautumisensa jälkeen hän sai passinsa takaisin ja muutti töihin Wieniin Itävaltaan.


90-luvun alussa Končar alkoi tehdä bisnestä Venäjällä. Hän osti siellä kaivos- ja sulattoyhtiöitä, rikastui ja muutti Lontooseen.


Joitakin vuosia sitten Končar alkoi tehdä paluuta Kroatiaan. Paikalliset tiedotusvälineet kiinnostuivat salaperäisestä miljonääristä.

Slavica Lukić: "Danko Končarin nimi tuli esille ensimmäisen kerran Kroatiassa noin kaksi vuotta sitten. Silloin hän esiintyi mahdollisena Kroatian telakoiden ostajana. Kuitenkin telakoiden yksityistämisen ensimmäisellä kierroksella Končar ei osallistunut esittämällä omaa tarjoustaan. Hän sanoi, että yksityistämisen ehdot olivat hyvin huonot."



Slavica Lukič kirjoitti Končarista laajan lehtiartikkelin viime syksynä.

Lukić: "Kun Končar oli lukenut artikkelini hänen tuomiostaan kommunismin aikana, hän oli hyvin vihamielinen. Hän syytti minua faktojen väärentämisestä ja yksisilmäisyydestä. Hän väitti, että kirjoitin pahantahtoisesti."



Juonto: Danko Končarilla on uskottujen piiri, joka hoitaa hänen liikeasioitaan. Tähän piiriin kuuluvat hänen siskonsa Danica Žagmešter, muutama kroatialainen liikemies sekä Ruukki Groupin eteläafrikkalainen toimitusjohtaja Alwyn Smit. Smit on aiemmin toiminut investointipankkiirina ja järjestänyt muun muassa Končarille rahoitusta yrityskauppoihin.


Lähdemme etsimään Končarin lähipiiriin kuuluvia ihmisiä. Toivottavasti he voivat kertoa lisää hänen liiketoimistaan.

KUVA: Moottoritie. Toimittaja Sipola ajaa autolla. Kuvia Istrian niemimaan sisäosista, maaseutua, oliivilehtoja, autio kylä.


Juonto: Olemme kuulleet, että Končarin sijoitusyhtiöllä Kermas Ulaganjalla on toimisto Istrian niemimaalla. Yhtiö on ostanut Kroatian rannikolta satoja hehtaareja maatalousmaata, muun muassa oliivilehtoja ja viinitarhoja, sekä autioituneita kyliä. Tapaamme Pulassa, Istrian kaakkoisnurkassa paikallisen nettilehden toimittajan.

Ivana Vukan: "Danko Končar was mentioned in close relationship with our ex-Vice-President of Government and our ex-Minister of Economy… We know that Mr. Polančec, his name is Polančec, has pushed Končar in buying shipyards, arranging meetings with a few persons, with syndicate (syndikat = trade union). He favorized him."


Sipola: "Giving him support…"


Vukan: "Support, big public support."

Sipola: "Once we go to Rovinj, we should take this road, right, through Vodjnan?"


Vukan: "Yes, Vodjnan, and from Vodjnan to Bale and to Rovinj. It’s one road, it’s only road from Pula to Rovinj."

KUVA: Rovinjin rantakaupunki. Ihmisiä, pienvenesatama, vanhan kaupungin taloja. Ihmisiä viettämässä aikaa. Toimittaja Sipola toimiston ovella, menee sisään ovesta.


Juonto: Sijoitusyhtiön toimisto löytyy lopulta Rovinjin pienestä rantakaupungista.

Sipola: Onko täällä ketään? (Nainen tulee vastaan) Voitteko auttaa, haluaisin puhua Kermasin johtajien kanssa?
(Nainen ojentaa lapun.)

Sipola (lukee lapusta): "Hänen nimensä on siis Danica Žagmešter ."

Sipola (soittaa puhelimella): Päivää, haluaisin puhua Danica Žagmešterin kanssa…


Juonto: Končarin sisar Danica Žagmešter kieltäytyy puhumasta veljensä liiketoimista.

KUVA: Valvontakamera, piikkilanka-aita. Tehdasrakennus aidan takana.


Juonto: Ruukki Group on Končarin tulon jälkeen muuttunut perin pohjin. Yhtiö on luopunut Venäjän puunjalostushankkeestaan sekä myynyt Suomesta sahojaan ja muita liiketoimintoja. Täällä on jäljellä vain talo- ja pakkauslavatehtaat sekä sahafirma.


Myytyjen liiketoimintojen tilalle Ruukki Group on ostanut kaivoksia Turkista ja metallisulattoja Etelä-Afrikasta sekä markkinointiyhtiön Maltalta.


Muhkeista, yli 300 miljoonan euron kassavaroista on jäljellä noin 50 miljoonaa. Yhtiö on siis lähes tyhjennetty.


Vahtera: "Siellä on kahdessa vuodessa 300 miljoonaa euroa käytetty niitä osakeantirahoja hyviin tarkotuksiin, ja samaan aikaan yhtiöön on tullut 200 miljoonaa lisää velkaa vanhojen velkojen päälle."


Juonto: Yhtiön kassa on tyhjennetty kolmella tavalla. Končar on ensinnäkin myynyt omistamiaan yrityksiä Ruukki Groupille.

Vahtera: "Kyl tätä tapahtuu, mutta ei nyt kauheen usein, ja yleensä se on hyvin pienimuotosta, mitä tehdään. Että tässä se on erikoista, ett nää summat on niin suuria."


Juonto: Vuonna 2008 Ruukki Group maksoi Končarin omistamista Turkin kaivoksista ja Maltan markkinointiyhtiöstä 80 miljoonaa euroa.


Viime vuonna Ruukki Group osti eteläafrikkalaisen sulattofirman, Mogale Alloyn, josta Končar omisti kolmanneksen.


Ruukki Group maksoi Mogalesta ensin käteisellä reilut sata miljoonaa euroa. Loppuosa noin 160 miljoonan euron kauppasummasta on sidottu Mogalen tulokseen, ja se maksetaan myöhemmin.

Vahtera: "Täshän on kyllä ladattu myöskin semmosia tulevaisuuden maksuja, että kauppahintoja maksetaan seuraavan viiden vuoden aikana vähitellen, jos tietyt olosuhteet toteutuu. Eli kaikkea ei oo vielä maksettu, mitä on ostettu."

(grafiikka: RUUKILLA YHÄ MAKSAMATTA
Etelä-Afrikan kaupasta: n. 100 m€

Turkin ja Maltan kaupasta: n. 40 m€)


Juonto: Toinen keino Ruukki Groupin kassan tyhjentämiseen on ollut omien osakkeiden ostaminen ja mitätöiminen. Se toimii näin: firman hallitus hankkii yhtiökokouksessa valtuutuksen ostaa ja mitätöidä tietyn määrän yhtiön omia osakkeita. Tästä hyötyvät ennen muuta firman johto ja muut työntekijät, joilla on oikeus merkitä optioita. Suurimman potin korjaa Danko Končar itse.

Vahtera: "Täs tapaukses se on hyvin kyseenalaista sen takia, että yritys on velkaantunu paljon. Eihän sillon kun yritys velkaantuu, ni eihän sillon pidä ostaa omia osakkeita. Se ei o järkevää lainkaan, koska veloista pitää maksaa korkoja ja velat pitää lyhentää, ja mikäs parempaa rahaa olis ku se raha, joka siellä firmassa tän suuren osakeannin myötä tuli."


Juonto: Kolmas keino ottaa rahaa ulos Ruukki Groupista on ollut osinkojen maksu ja pääoman palautus.


Vahtera: "112 miljoonaa on menny suoraan omistajille osinkoina ja osakeostoina ja tämmösenä pääoman palautuksena."



Juonto: Danko Končarin yhtiö Kermas on ollut pari vuotta Ruukki Groupin suurin osakkeenomistaja. Kermas omisti maaliskuun lopussa 29 prosenttia yhtiön osakkeista.


Končarilla on lisäksi optioiden avulla mahdollisuus nostaa omistusosuuttaan yli 55 prosenttiin. Optiot eli osakkeen etuosto-oikeudet päättyvät vuonna 2014.


Kroaatin ei kuitenkaan ole tarvinnut odottaa niin kauaa saadakseen Ruukki Groupin haltuunsa.


Lainema: "Kun Končar hankki sen enemmistön, ainakin äänienemmistön sillä tavalla, että hänellä ja hänen liittolaisillaan oli riittävästi niin, että sillä pystyi määräämään sen, mitä tapahtui, siitä pystyi määräämään myös hallituksen."


Juonto: Taistelu Ruukki Groupin hallinnasta huipentui kesään 2008. Tuolloin hallituksessa istui vielä Kai Mäkelän luottomiehiä.

Lainema: "Siinä vaiheessa, kesäkuussa hallitukselle esitettiin – ei tosin toimitusjohtaja vaan pääomistaja – että me yksinkertaisesti säästetään kustannuksia leikkaamalla olennainen osa meidän Venäjän selluprojektin miehityksestä. Ja siinä äänestyksessä minä ja silloin hallituksessa ohellani ollut Timo Poranen jäimme vähemmistöön. Ja sen jälkeen samassa kokouksessa totesimme, että me emme voi jatkaa."


Juonto: Yhtiön hallitus on vaihtunut tämän jälkeen lähes täysin. Ennen Končaria mukana olleista siellä istuu vain Markku Kankaala. Hän on toinen yhtiön alkuperäisistä omistajista.


(TEKSTI: Ruukki Groupin perustajat Markku Kankaala ja Esa Hukkanen eivät suostuneet haastateltaviksi tähän ohjelmaan.)


Juonto: Vanhoista omistajista Ahti Vilppula ja suomalaiset investointipankit ovat Evliä lukuun ottamatta lähteneet. Kai Mäkelä omistaa vielä pienen määrän Ruukki Groupin osakkeita.

(TEKSTI: Kai Mäkelä hävisi Ruukki Groupin ja Alma Median osakekaupoissa oman ilmoituksensa mukaan yli 100 miljoonaa euroa.)


Juonto: Yritimme lopuksi ottaa selvää Končarin omaisuudenhallintayhtiöstä Kermasista. Rekisteritietojen mukaan yhtiön suurin osakkeenomistaja on Končarin sisar Danica Žagmešter. Yhtiön asioita hoitaa Brittiläisillä Neitsytsaarilla paikallinen asianajotoimisto.

Blondell Challenger (puhelimessa): "If you require that information you would either have to send us a written request by email or by fax because I’m not allowed to give information on any one of our companies to anyone."

KUVA: Rakennus Helsingin Keilalahdessa. Toimittaja Sipola kiipeää portaat ylös ja menee tiskille. Sipola menee sisään Ruukki Groupin yhtiökokoukseen. Kokousvalmisteluja. Ovi sulkeutuu lopuksi.


Juonto: Ruukki Groupin tulevaisuus on auki. Varmaa on, että yhtiö on jakautumassa kahtia, puunjalostus- ja mineraaliliiketoimintaan.


Yhtiö valmistelee myös listautumista Lontoon pörssiin. Listautumisen pitäisi tapahtua tänä vuonna. Se tuo jälleen muutoksia yhtiön toimintaan.

Smit: "The London listing hangs closely together with what our plans are for the wood business. Our plans for the wood business is to separately spin it off and separately list it."


"From a timing perspective we want to complete the London listing this year. I told you we are going to list without doing capital raising but in all likelihood if the projects come off that we are eyeing, we have to do capital raising some time next year."


Juonto: Ruukki Groupin rahavarat ovat käymässä vähiin. Lisäksi isolla rahalla ostetut kaivokset ja sulatot ovat tähän asti tuottaneet pelkästään tappiota.


Vahtera: "Kyl se kovin vaatimatonta se liikevaihto on näihin kauppahintoihin nähden. Ett tuskin kukaan ostaa tappiollista toimintaa ja maksaa siitä monta kertaa yli liikevaihdon, niin ku täs on tapahtunu."


Juonto: MOT:n teettämän tilinpäätösanalyysin mukaan Ruukki Groupin taseessa on kupla. Se johtuu ylimitoitetuista liikearvoista.

Vahtera: "Ne odotukset, mitkä tähän tuleviin kassavirtoihin on, niin ne on jollain tavalla vähän tyhjän päällä, koska se koko mineraaliliiketoiminnan liikevaihto oli vaan 70 miljoonaa viime vuonna, ja sekin oli tappiollista toimintaa. Ja pääsääntöhän on se, että jos ostettu liiketoiminta tuottaa tappiota niin sen liikearvohan on nolla, tai oikeestaan jopa negatiivinen."

Mäkelä: "Liiketuloksen perusteella liikearvolla ei näyttäisi olevan aktivointiperustetta. Jos oltaisiin ihan niin kuin kylmän rauhallisesti, niin miten voi olla 148 miljoonan omaisuusmassa taseessa, joka tuottaa 30 miljoonaa tappiota? Eihän semmoista omaisuusmassaa musta voi millään olla."



Ahti Vilppula ja Danko Koncar kieltätyivät haastattelusta.


LOPPU