Hyppää pääsisältöön

Ilja Glazunov - Kekkos-Suomen hovimaalari

Venäläinen Ilja Glazunov nousi 1970-luvulla suomalaisten seurapiirien lemmikiksi ja julkkisten muotokuvamaalariksi.

Ilja Glazunov (1930–2017) oli monarkisti, ortodoksi ja antikommunisti, mutta onnistui nousemaan Neuvostoliiton johtomiesten suosioon kansallismielisillä maalauksillaan.

Glazunov sai kunnian maalata muotokuvia Moskovan hallitsijoista. Hän pääsi myös ulkomaille tekemään potretteja maailman johtomiehistä ja muista kuuluisuuksista. Mallien sarja ulottui filmitähti Gina Lollobrigidasta Chilen presidentti Salvador Allendeen.

Vuonna 1973 Paasikivi-seura tilasi Glazunovilta Kekkosen muotokuvan.

Keskustavaikuttaja Pekka Silvolan mukaan aloite tuli tekijältä itseltään. Glazunovin tyyli otettiin ristiriitaisesti vastaan eikä Kekkonenkaan ollut kuvaansa tiettävästi tyytyväinen. Maalari sai kuitenkin malleikseen suuren joukon muitakin poliitikkoja, vuorineuvoksia ja taiteilijoita.


Antimodernistina tunnettu Glazunov piti Suomessa myös kolme suurta ja suosittua näyttelyä. Taidehalli järjesti niistä ensimmäisen Kekkosen toivomuksesta.

Glazunovin ympärillä syntyi myös skandaalinkäryä. Hänen Suomen-agenttinaan toiminut Yleisradion kirjeenvaihtaja Juhani Lindström joutui jättämään työnsä ikoni- ja taidesalakuljetusafäärien johdosta. Myöhempi manageri Pauli Hyppönen tuomittiin Glazunovin töiden salakuljetuksesta. Nousi myös epäilyjä Glazunovin nimellä signeerattujen teosten aitoudesta, ja poliisi jopa etsintäkuulutti hänet itsensä. Tästä loukkaantuneena taiteilija lupasi vuonna 1993, ettei palaa Suomeen ennen kuin salakuljetus- ja väärennösväitteitä pyydetään häneltä anteeksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Presidentti Urho Kekkosen muotokuvan taustan oli alun perin määrä kuvata suomalaista maisemaa ja Suomen karttaa (leike 4). Kun Jaana-lehti julkaisi kuvan taulun ensiversiosta, jossa itäraja jäi hämmentävästi Kekkosen hahmon peittoon, syntyi kuitenkin sen verran kohua, että taustaksi jätettiin pelkkä järvimaisema.
Glazunovin Kekkos-muotokuva sijoitettiin aluksi Finlandia-taloon ja sieltä hotelli Presidenttiin. Vuonna 1992 taulu siirrettiin Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen, jonne se ei kuitenkaan enää remontin jälkeen sopinut. Nykytaiteen museo Kiasma sai maalauksen kesällä 2010 järjestämäänsä Glazunov-näyttelyä varten, mutta lehtitietojen (Ilta-Sanomat 19.5.2010) mukaan Kiasma ei jää teoksen pysyväksi sijoituspaikaksi.
Yleisradion toimittaja Juhani Lindström kuittasi "kynnysrahoja" Glazunovin malleilta. Hänen vuonna 1974 tekemänsä ohjelma "Ilja Glazunov - venäläinen taiteilija" hyllytettiin eikä sitä ole koskaan lähetetty. Ohessa siitä on vain lyhyt ote (leike 2), koska ohjelmassa on käytetty runsaasti äänilevymusiikkia.
Nykytaiteen museo Kiasma järjestää näyttelyn Ilja Glazunov ja Suomi 21.05.2010 - 29.08.2010.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto