Hyppää pääsisältöön

Ilja Glazunov - Kekkos-Suomen hovimaalari

Venäläinen Ilja Glazunov nousi 1970-luvulla suomalaisten seurapiirien lemmikiksi ja julkkisten muotokuvamaalariksi.

Ilja Glazunov (1930–2017) oli monarkisti, ortodoksi ja antikommunisti, mutta onnistui nousemaan Neuvostoliiton johtomiesten suosioon kansallismielisillä maalauksillaan.

Glazunov sai kunnian maalata muotokuvia Moskovan hallitsijoista. Hän pääsi myös ulkomaille tekemään potretteja maailman johtomiehistä ja muista kuuluisuuksista. Mallien sarja ulottui filmitähti Gina Lollobrigidasta Chilen presidentti Salvador Allendeen.

Vuonna 1973 Paasikivi-seura tilasi Glazunovilta Kekkosen muotokuvan.

Keskustavaikuttaja Pekka Silvolan mukaan aloite tuli tekijältä itseltään. Glazunovin tyyli otettiin ristiriitaisesti vastaan eikä Kekkonenkaan ollut kuvaansa tiettävästi tyytyväinen. Maalari sai kuitenkin malleikseen suuren joukon muitakin poliitikkoja, vuorineuvoksia ja taiteilijoita.


Antimodernistina tunnettu Glazunov piti Suomessa myös kolme suurta ja suosittua näyttelyä. Taidehalli järjesti niistä ensimmäisen Kekkosen toivomuksesta.

Glazunovin ympärillä syntyi myös skandaalinkäryä. Hänen Suomen-agenttinaan toiminut Yleisradion kirjeenvaihtaja Juhani Lindström joutui jättämään työnsä ikoni- ja taidesalakuljetusafäärien johdosta. Myöhempi manageri Pauli Hyppönen tuomittiin Glazunovin töiden salakuljetuksesta. Nousi myös epäilyjä Glazunovin nimellä signeerattujen teosten aitoudesta, ja poliisi jopa etsintäkuulutti hänet itsensä. Tästä loukkaantuneena taiteilija lupasi vuonna 1993, ettei palaa Suomeen ennen kuin salakuljetus- ja väärennösväitteitä pyydetään häneltä anteeksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Presidentti Urho Kekkosen muotokuvan taustan oli alun perin määrä kuvata suomalaista maisemaa ja Suomen karttaa (leike 4). Kun Jaana-lehti julkaisi kuvan taulun ensiversiosta, jossa itäraja jäi hämmentävästi Kekkosen hahmon peittoon, syntyi kuitenkin sen verran kohua, että taustaksi jätettiin pelkkä järvimaisema.
Glazunovin Kekkos-muotokuva sijoitettiin aluksi Finlandia-taloon ja sieltä hotelli Presidenttiin. Vuonna 1992 taulu siirrettiin Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen, jonne se ei kuitenkaan enää remontin jälkeen sopinut. Nykytaiteen museo Kiasma sai maalauksen kesällä 2010 järjestämäänsä Glazunov-näyttelyä varten, mutta lehtitietojen (Ilta-Sanomat 19.5.2010) mukaan Kiasma ei jää teoksen pysyväksi sijoituspaikaksi.
Yleisradion toimittaja Juhani Lindström kuittasi "kynnysrahoja" Glazunovin malleilta. Hänen vuonna 1974 tekemänsä ohjelma "Ilja Glazunov - venäläinen taiteilija" hyllytettiin eikä sitä ole koskaan lähetetty. Ohessa siitä on vain lyhyt ote (leike 2), koska ohjelmassa on käytetty runsaasti äänilevymusiikkia.
Nykytaiteen museo Kiasma järjestää näyttelyn Ilja Glazunov ja Suomi 21.05.2010 - 29.08.2010.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.