Hyppää pääsisältöön

Romanilasten lapsuus lastenkodissa

Sodanjälkeisessä Suomessa käsitys ihmisten ja rotujen eriarvoisuudesta aiheutti syrjintää ja mustalaisten eristämistä muusta yhteiskunnasta. Miksi romanilapsia koottiin joukoittain lastenkoteihin?

Monet romanit elivät suoranaisessa kurjuudessa sotien jälkeen, erityisesti Karjalasta evakuoidut romanit. Noin joka toinen romanilapsi sijoitettiin lastenkotiin tai sijaiskoteihin ainakin joksikin aikaa.

Vuoden 1963 uutisfilmi Martinkylän romanilasten lastenkodista antaa auvoisen kuvan lasten elämästä. Suomalaislasten tavoin kasvatetut romanilapset ovat valmiita yhteiskuntaan, kuitenkin tietäen, että he ovat alttiimpia arvostelulle kuin muut lapset.

Lasten kohtelu ja kurinpitotoimet ovat jättäneet katkeria muistoja lastenkodeissa varttuneille romaneille.

Tuula Lind joutui lastenkotiin evakkomustalaisten leiristä 1950-luvulla. Lind kirjoitti kokemuksistaan kirjan Käheä-ääninen tyttö yhdessä Riikka Tannerin kanssa.

Miljoonat romanit elävät edelleen köyhyydessä EU-maissa. Romanian romanikerjäläisiä uskotaan tulevan Suomeen yhä enemmän, koska Romanian taloustilanne on kurjistunut entisestään.

Romaneja kohdellaan Euroopassa kuin roskaa, väittää Amnesty International. Amnesty on uudessa kampanjassaan romanien asialla ja vaatii Euroopan unionia konkreettisiin toimiin syrjinnän lopettamiseksi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto