Hyppää pääsisältöön

Äitienpäivä, toukokuun 2. sunnuntai - itsetehtyjä kortteja ja ansiomerkkejä

Toukokuun toisena sunnuntaina nostetaan liput salkoon ja juhlitaan äitejä. Nykyään äitienpäivää vietetään erityisesti perhepiirissä, mutta myös monia yleisiä juhlia ja konsertteja järjestetään.

Äitienpäivänä monet äidit herätetään laululla ja heille tarjoillaan aamupala sänkyyn. Äitejä muistetaan usein myös kukilla, lahjoilla ja korteilla. Lasten omatekoiset kortit ja itse keksityt yllätykset ilahduttavat usein äitejä eniten.
Myös virallisempia äitienpäiväjuhlia ja konsertteja järjestetään monilla paikkakunnilla.

Kuvassa on lasten runoja äidille äitienpäivänä
Äidit ympäri Suomen saavat omatekoisia kortteja, askarteluja ja yllätyksiä lapsiltaan. Kuvassa on lasten runoja äidille äitienpäivänä Kuva: Yle / Ville Alijoki äitienpäiväkortit,äitienpäivä,lapset (perheenjäsenet),runo

Äitienpäivä vakiintui paikalleen Suomessa vuonna 1927

Amerikkalaista opettajaa Anna Jarvista pidetään äitienpäivän perustajana. Jarvis halusi kunnioittaa äitien perheidensä eteen tekemiä uhrauksia ja ehdotti juhlapäivää heidän kunniakseen.

Henkilökuva äitienpäivän perustajasta Anna Jarviksesta
Äitienpäivän perustajana pidetään amerikkalaista opettajaa Anna Jarvista, joka halusi kunnioittaa äitien perheidensä eteen tekemiä uhrauksia. Henkilökuva äitienpäivän perustajasta Anna Jarviksesta Kuva: Gettys Images / Bettmann / Contributor Mother's Day,äitienpäivä, perustaja, anna jarvis,

Suomeen ajatuksen äitienpäivän vietosta toi opettaja Vilho Reima, joka tutustui perinteeseen Amerikan matkallaan vuonna 1910. Ajatus ei saanut heti innostunutta vastaanottoa. Vasta Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina idea alkoi saada vastakaikua. Monet äidit olivat jääneet sotaleskiksi ja heitä haluttiin erityisesti huomioida.

Suomen ensimmäistä äitienpäiväjuhlaa vietettiin laulun, musiikin, puheiden ja runojen merkeissä Alavieskassa vuonna 1918. Juhlassa tarjoiltiin teetä, mutta vieraita pyydettiin ottamaan omat sokerit mukaan.

Suomen ensimmäisessä äitienpäiväjuhlassa vuonna 1918 tarjoiltiin teetä, mutta vieraita pyydettiin ottamaan omat sokerit mukaan.

Seuraavina vuosina monet maaseudun koulut järjestivät äitienpäiväjuhlia Alavieskan juhlien malliin. Paikkakunnan äidit kutsuttiin tilaisuuteen, jossa laulettiin hengellisiä lauluja, ja lapset esittivät ohjelmaa: kuvaelmia, laulua, soittoa ja runonlausuntaa. Juhlasali oli koristeltu, äidit kukitettiin ja heille pidettiin puheita. Lopuksi äideille tarjoiltiin juhlakahvit.

1920-luvulla alettiin lähettää painettuja äitienpäiväkortteja. Kouluissa ja päiväkodeissa on vuosikymmenten ajan askarreltu omatekoisia äitienpäivätervehdyksiä. 1930-luvulla tuli tavaksi ojentaa äidille ruusuja, ja lapset ovat poimineet äideilleen esimerkiksi valkovuokkokimppuja.

Virallisen aseman äitienpäivä sai Suomessa vuoden 1927 jälkeen, kun toukokuun toinen päivä vakiinnutettiin juhlapäiväksi. Liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947.

Monissa maissa äitienpäivää vietetään samaan aikaan kuin Suomessa. Tosin esimerkiksi Ruotsissa äitejä muistetaan toukokuun viimeisenä ja Norjassa helmikuun toisena sunnuntaina.

Virallisia huomionosoituksia

Äitienpäivä on Suomessa aina ollut kodin juhlan lisäksi arvokas isänmaallinen juhla.

Vuonna 1941 perustetussa Väestöliitossa ryhdyttiin järjestämään vuosittain valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa. Liitto vastasi juhlien järjestämisestä aina 90-luvun alkuun saakka. Nykyään juhlien järjestämisestä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä sosiaali-ja terveysministeriön kanssa.

Presidentti on jakanut ansioituneille äideille henkilökohtaisia Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkkejä vuodesta 1946 lähtien.

Jo äitienpäivän perustaja, amerikkalainen Anna Jarvis, halusi lopettaa päivän vieton sen kaupallistumisen takia.

Marsalkka C. G. Mannerheim myönsi jatkosodan aikana vapauden ristin kaikille Suomen äideille 10. toukokuuta v. 1942. Tämä erityinen huomionosoitus, presidentin päiväkäsky, on vieläkin kehystettynä maamme kirkoissa.

Kiistanalainen juhlapäivä

Äitienpäivä on aina herättänyt monenlaisia tunteita. Joidenkin mielestä äitienpäivän vietto on sopimatonta, erityisesti kun ajatellaan erilaisia perhemuotoja. Juhlapäivä on saanut osakseen myös kritiikkiä ja vastustusta. Jopa ideanalkuperäinen äiti Anna Jarvis halusi lopettaa päivän vieton lisääntyneen kaupallisuuden takia.

Isänpäivää alettiin viettää, kun huomattiin miten suuri kaupallinen menestys äitienpäivä on. Myös siskojen, veljien ja koirien päivää on yritetty tuoda markkinoille, toistaiseksi huonoin tuloksin.

Edit 12.5.2017: Artikkelia ja otsikkoa on päivitetty, ja täydennetty mm. äitienpäivän historiaa.
11.5.2018 päivitetty artikkelin linkit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?