Hyppää pääsisältöön

J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.

Johan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.

J.V.Snellman 1806-81

  • filosofi, valtiomies, lehtimies, senaattori
  • edisti suomen kielen asemaa
  • Snellmanin päivä on vakiintunut liputuspäivä

"Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä,
mikäli voimat riittävät.
Paha päivä menee menojaan
niin kuin hyväkin.”

J. V. Snellman

Merikapteenin poika

Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 12.5.1806. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa, jonne perhe Tukholmasta muutti.

Kun Johan Vilhelm oli vasta 8-vuotias, hänen äitinsä kuoli. Tämän vuoksi poika lähetettiin kouluun Ouluun, jossa hän asui tätinsä luona.

Jo 16-vuotiaana Snellmanista tuli ylioppilas. Opinnot Helsingin yliopistossakin sujuivat hyvin ja Snellman osallistui aktiivisesti myös opiskelijaelämään. Samoihin aikoihin yliopistossa opiskelivat myös mm. Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg.

Lauantaiseura, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta, oli Snellmanille tärkeä ajatustenvaihtopaikka. Filosofian kandidaatiksi Snellman valmistui 1831.

Kansallishengen luomisesta tärkeä tavoite

Snellman vastusti venäläistä hallintoa. Hänen kerrotaan myös olleen omapäinen ja kiivasluontoinen. Kun hän toimi yliopiston opettajana, hän halusi itse päättää, mitä opiskelijoille opettaisi. Tämän vuoksi hän joutui erimielisyyksiin yliopiston johdon kanssa ja erosi tehtävästään.

Vuonna 1839 Snellman lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Päämäärät alkoivat selkiintyä: hän halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Vaikka sivistyneistö puhui ruotsia, hänen mielestään suomen kielestä olisi pitänyt tulla koulun ja virastojen kieli.

Snellman halusi myös edistää tavallisen kansan kouluttamista ja sivistämistä. Hän piti myös tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista sekä oman rahan saamista.

Palattuaan ulkomailta Suomeen Snellman joutui huomaamaan, etteivät hänen aatteensa miellyttäneet kaikkia – varsinkaan venäläisiä vallanpitäjiä. Häntä pidettiin jopa vaarallisena kiihkoilijana, eikä hän saanut enää virkaa yliopistossa.

Sanomalehdet vaikuttamisen välineeksi

Snellman muutti Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 hän alkoi julkaista kahta lehteä, Maamiehen ystävää ja Saimaa. Maamiehen ystävä oli maan ainoa suomenkielinen sanomalehti ja se oli helppolukuisena tarkoitettu tavallisen kansan tietoja ja taitoja lisäämään.

Ruotsinkielisessä Saima-lehdessä käsiteltiin valtiollisia ja yhteiskunnallisia asioita, mm. kielikysymystä ja koululaitoksen suomalaistamista. Se herätti paljon närkästystä varsinkin arvostelun kohteeksi joutuneissa. Lehti joutui sensuurin kohteeksi ja määrättiin lakkautettavaksi. Snellmanin pyrkimykset saivat tämän jälkeenkin paljon kannatusta.

Perhe-elämää

Naimisiin Snellman meni 40-vuotiaana vasta 18-vuotiaan Johanna Vennbergin kanssa. Kerrotaan, että vaikka perhe oli Snellmanille tärkeä, hän käyttäytyi itsevaltiaan tavoin huolehtien lähes kaikista talon asioista ruuan tarjoilusta ikkunaverhojen kiinnittämiseen.

Vaimo Johanna kuoli jo 29-vuotiaana, ja Snellman jäi leskenä kasvattamaan viittä pientä lasta.

Arvostusta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Vuonna 1849 Snellman muutti Kuopiosta Helsinkiin. Aluksi hän ei saanut muuta työtä kuin konttoristin tehtävän kauppaliikkeessä. Vähitellen suhtautuminen Snellmaniin ja hänen aatteisiinsa kuitenkin muuttui myönteisemmäksi. Yliopiston professorin viran hän sai vuonna 1856.

Seitsemän vuotta myöhemmin keisari nimitti Snellmanin senaattoriksi, hallituksen jäseneksi ja Suomen valtiovarojen hoitajaksi. Hän sai aatelisarvon ja osallistui aateliston edustajana valtiopäiville, silloisen eduskunnan päätöksentekoon.

Tavoitteet toteutuvat

Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta 1.1.1923 kielilaissa.

Snellman vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860. Snellmanin kuva onkin esiintynyt suomalaisissa seteleissä ja hänen patsaansa sijaitsee Suomen Pankin edustalla.

Johan Vilhelm Snellman kuoli Kirkkonummella 4.7.1881. Eläessään hän oli fennomaani – suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä. Ei ole ihme, että häntä pidetään Suomen suurimpana valtiomiehenä.

Lue lisää:

Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

Edit 12.5.17: lisätty nosto Suomen 100 vuotta Virtasten silmin -videoon.
11.5.2018 päivitetty artikkelin linkit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?