Hyppää pääsisältöön

Juhannus – keskikesän ja valon juhla

Juhannus on ennen muuta Pohjois-Euroopan maissa vietetty keskikesän juhla, johon liittyy sekä pakanallisia että myöhemmin mukaan tulleita kristillisiä perinteitä. Juhlaan kuuluvat kokot, koivut ja taiat. Juhannus, vuoden valoisimman ajan juhla, on Suomessa suuri kansanjuhla. Monet viettävät sitä maalla, luonnon helmassa. Vuonna 2019 juhannusaatto on 21. kesäkuuta.

Heilu, keinuni, korkealle,
Nythän on juhannusilta,
Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu
Ja kuulas on taivahan silta.

Larin-Kyösti

Juhannus on virallisista liputuspäivistä ainoa, jolloin lippu saa olla salossa yön yli.

Juhannus on valoisimman vuodenajan juhla

Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen eli vuoden pisimmän päivän tienoilla. Suomessa juhannus oli aiemmin aina 24. kesäkuuta, mutta vuodesta 1955 lähtien juhannuspäivä on sijoittunut kesäkuun 20.-26. päivien väliselle lauantaille.

Juhannuksena vietetään myös Suomen lipun juhlaa. Se on virallisista liputuspäivistä ainoa, jolloin lippu saa olla salossa yön yli. Juhannuksen aloittaa edeltävä perjantai, juhannusaatto. Liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä valoisampia juhannusyöt ovat. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksen aikaan. Tuolloin aurinko on myös voimakkaimmillaan.

Valon määrä onkin antanut juhannuksen juhlintaan taianomaisia ja yliluonnollisia vivahteita. Juhannuspäivän sään perusteella ennustettiin tulevan vuoden kulkua.

Lue lisää:

Människor tittar på en midsommarbrasa

Juhannus, kokko ja kesäyö – testaa tietosi keskikesän juhlasta

Mistä tulee juhannussalkoperinne? Milloin Suomessa ryhdyttiin polttamaan juhannuskokkoja? Testaa tietosi juhannuksesta!

Kasveja tyynyn alle ja lääkkeeksi

Juhannuksena kerättiin kasveja, jotka sekä lääkitsivät että ennustivat tulevaa. Moni on poiminut juhannusyönä seitsemän kukkaa tyynyn alle ja uskonut näkevänsä unessa tulevan kumppaninsa.

Kasteisella juhannusniityllä kieriskely taas on tiennyt hyvää terveyttä. Juhannuksena kootun kukkaseppeleen kanssa kylpeminen torjui talvella sairauksia.

Kukkaseppeleitä sidottiin myös lehmien sarviin kun ne päästettiin laitumelle: jos seppele oli tallessa lehmien palatessa, se tiesi onnea.

Järvi kesäyönä, sumua järven pinnalla
Juhannus sijoittuu kesäpäiväntasauksen aikaan ja siksi yöt ovat valoisia. Järvi kesäyönä, sumua järven pinnalla Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi juhannus,kesä,järvi,sumu (sääilmiöt),yö

Virossakin juhlitaan juhannusta

Juhannusta vietetään ennen muuta Pohjois-Euroopassa. Varsinkin Pohjoismaissa keskikesän juhlalla on pitkät perinteet.

Kesän ja hedelmälisimmän kasvukauden juhlasta kerrotaan jo vanhoissa islantilaisissa saagoissa, jotka on kirjoitettu 1100-1400 -luvulla.

Virossa kerätään juhannuksena kiiltomatoja, joiden uskotaan johdattavan maanalaiselle aarteelle.

Myös Virossa juhlitaan juhannusta kokoilla ja erilaisilla juhannustaioilla.

Kukkien lisäksi Virossa kerätään myös kiiltomatoja, joiden uskotaan johdattavan maanalaiselle aarteelle. Virolaisten omiin juhannusperinteisiin kuuluu myös kokon yli hyppääminen liekkien sammuttua: näin osoitetaan rohkeutta ja puhdistaudutaan menneisyyden painolasteista.

Virossa juhannuspäivä on kuitenkin aina 24.6. Juhannusaattona 23.6. vietetään myös Voitonpyhää (Võidupüha), joka on tärkeä kansallinen juhlapäivä.

Kirkko halusi korvata pakanalliset perinteet

Suomalaisten esi-isät ovat viettäneet ilman ja ukkosenjumala Ukon juhlaa kesäpäivänseisauksen aikaan.

Keskiajalla kirkko nimesi 24:nnen kesäkuuta Johannes Kastajan päiväksi. Sitä siis juhlittiin puoli vuotta ennen joulua ja Jeesuksen syntymää. Kirkko halusi korvata pakanalliset perinteet kristittyjen juhlalla. Sana juhannus juontuukin juuri Johannes Kastajasta.

Juhannuksen alkuperäisiä nimiä ovat olleet muun muassa vakkajuhla ja Ukon juhla. Monille tuttu mittumaari tulee ruotsin sanasta midsommar, keskikesä.

Monille tuttu mittumaari-nimitys tulee ruotsin sanasta midsommar, keskikesä.

Muuallakin Euroopassa 24.6. on ollut juhlapäivä, erityisesti keskiajalla. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa päivä kuuluu suuriin kirkollisiin juhlapyhiin.

Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
Metsäkurjenpolvea kutsutaan myös juhannuskukaksi. Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) Kuva: Pentti Kallinen/Yle juhannustaikakukat
Juhannusruusupensas, takana punainen puurakennus
Juhannusruusut kukkivat - nimensä mukaisesti - juhannuksen aikoihin. Juhannusruusupensas, takana punainen puurakennus Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi ruusut,juhannusruusu,juhannus

Vanhojen perinteiden juhla

Talonpoikaiskulttuurissa juhannus katkaisi työvuoden. Silloin talo siivottiin, sisätilat ja piha koristeltiin kukin ja koivuin. Juhannukseen kuuluivat myös juhlaruuat, saunominen, leikit ja tanssit.

Juhannuskokko ja sen ympärillä tanssiminen on yksi varhaisimmista juhannusperinteistä. Kokkojen tarkoitus oli sama kuin pääsiäistulienkin: liikkeellä olevien pahojen henkien ja demonien pois pelottaminen. Tulen ympärillä piti myös meluta ja elämöidä henkien karkottamiseksi.

Ennen 1900-lukua kokkoja poltettiin vain siellä täällä, mutta vähitellen ne yleistyivät koko maassa. Kokon ympärille kerääntyi koko kylä parhaissa juhlavaatteissan. Kokon sytyttäminen oli kylän vanhimman miehen tai jonkun arvovieraan kunniatehtävä.

Juhannustanko ja tuulimylly Oolannissa, Ruotsi.
Juhannussalko tuli Ruotsiin Saksasta Juhannustanko ja tuulimylly Oolannissa, Ruotsi. Kuva: Håkan Dahlberg oolanti

Salko kuuluu suomenruotsalaisiin juhannusperinteisiin

Ruotsissa suositut juhannussalottulivat Suomeen Ahvenanmaan kautta 1700-luvulla.

Ruotsiin perinne omaksuttiin luultavasti Saksasta jo keskiajalla, mutta koko maahan tapa levisi vasta 1900-luvulla. Papisto vastusti aikanaan juhannussalkoja, koska niihin liittyi tanssia ja muita kirkon mielestä sopimattomia tapoja. Toisaalta myös kirkoissa on tavattu juhannussalon muunnelmia.

Juhannussalkoja pystytetään erityisesti Suomen ruotsinkielisillä paikkakunnilla. Salkojen muoto vaihtelee: esimerkiksi Ahvenanmaan kaikissa kunnissa on oma versionsa juhannussalosta.

Juhannuksena kaupungit tyhjenevät

Juhannushäistä tuli suosittuja 1900-luvulla – sitä ennen häitä juhlittiin tavallisemmin syksyllä tai jouluaikaan. Sittemmin juhannushäät ovat vähentyneet, ja häitä järjestetään mieluummin juhannusta ympäröivinä viikonloppuina.

Luonto on edelleenkin oleellinen osa suomalaisten juhannuksen juhlintaa. Kaupunkien kadut tyhjenevät, kun ihmiset matkustavat mökeille, maalle ja luonnon äärelle viettämään keskikesän juhlaa.

Monen talon ovenpieliä koristavat juhannuskoivut, ja koivuista sidotaan myös vihtoja juhannussaunaan. Juhannuksen säätiedotusta kuunnellaan korva tarkkana.

Juhannuksen ruokapöytään kuuluvat uudet perunat, silli ja – varsinkin ruotsinkielisillä alueilla – snapsit. Grillissä tiristyy monenlaisia herkkuja - ennen muuta makkaraa.

Grillattua lohta ja salaattia.
Grilliruuat kuuluvat monen suomalaisen juhannuksen viettoon Grillattua lohta ja salaattia. Kuva: Media Cookery kala

Suomen lipun päivä

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. Aloitteen päivän viettämisestä teki Suomalaisuuden liitto vuonna 1926. Päiväksi ehdotettin juhannuspäivää, koska siihen ei liittynyt mitään poliittisia kytkentöjä.

Juhannuksesta tuli yleinen liputuspäivä vuonna 1934.

Edit 20.6.2017: juttua täydennetty ja kuvia vaihdettu
Edit 14.6.2018: juttua täydennetty ja ingressiin lisätty juhannuksen ajankohta
Edit 18.6.2018: lisätty video

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?