Hyppää pääsisältöön

Juhannus - keskikesän ja valon juhla

Suomi juhlii - juhannus, Mirja Metsola, yle tv1, Pielinen, Koli, kokko, Vuonislahti
Suomi juhlii - juhannus, Mirja Metsola, yle tv1, Pielinen, Koli, kokko, Vuonislahti vuonislahti

Juhannus on ennen muuta Pohjois-Euroopan maissa vietetty keskikesän juhla, johon liittyy sekä pakanallisia että myöhemmin mukaan tulleita kristillisiä perinteitä. Juhlaan kuuluvat kokot, koivut ja taiat. Juhannus, vuoden valoisimman ajan juhla, on Suomessa suuri kansanjuhla. Monet viettävät sitä maalla, luonnon helmassa.

Heilu, keinuni, korkealle,
Nythän on juhannusilta,
Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu
Ja kuulas on taivahan silta.

Larin-Kyösti

Juhannus on virallisista liputuspäivistä ainoa, jolloin lippu saa olla salossa yön yli.

Valoisimman vuodenajan juhla

Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen eli vuoden pisimmän päivän tienoilla. Suomessa juhannus oli aiemmin aina 24. kesäkuuta, mutta vuodesta 1955 lähtien juhannuspäivä on sijoittunut kesäkuun 20.-26. päivien väliselle lauantaille.

Juhannuksena vietetään myös Suomen lipun juhlaa. Se on virallisista liputuspäivistä ainoa, jolloin lippu saa olla salossa yön yli. Juhannuksen aloittaa edeltävä perjantai, juhannusaatto. Liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä valoisampia juhannusyöt ovat. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksen aikaan. Tuolloin aurinko on myös voimakkaimmillaan.

Valon määrä onkin antanut juhannuksen juhlintaan taianomaisia ja yliluonnollisia vivahteita. Juhannuspäivän sään perusteella ennustettiin tulevan vuoden kulkua.

Lue lisää:

Människor tittar på en midsommarbrasa

Juhannus, kokko ja kesäyö - testaa tietosi keskikesän juhlasta

Mistä tulee juhnanussalkoperinne? Milloin Suomessa ryhdyttiin polttamaan juhannuskokkoja? Testaa tietosi juhannuksesta!

Kasveja tyynyn alle ja lääkkeeksi

Juhannuksena kerättiin kasveja, jotka sekä lääkitsivät että ennustivat tulevaa. Moni on poiminut juhannusyönä seitsemän kukkaa tyynyn alle ja uskonut näkevänsä unessa tulevan kumppaninsa.

Kasteisella juhannusniityllä kieriskely taas on tiennyt hyvää terveyttä. Juhannuksena kootun kukkaseppeleen kanssa kylpeminen torjui talvella sairauksia.

Kukkaseppeleitä sidottiin myös lehmien sarviin kun ne päästettiin laitumelle: jos seppele oli tallessa lehmien palatessa, se tiesi onnea.

Järvi kesäyönä, sumua järven pinnalla
Juhannus sijoittuu kesäpäiväntasauksen aikaan ja siksi yöt ovat valoisia. Järvi kesäyönä, sumua järven pinnalla Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi juhannus,kesä,järvi,sumu (sääilmiöt),yö

Virossakin juhlitaan juhannusta

Juhannusta vietetään ennen muuta Pohjois-Euroopassa. Varsinkin Pohjoismaissa keskikesän juhlalla on pitkät perinteet.

Kesän ja hedelmälisimmän kasvukauden juhlasta kerrotaan jo vanhoissa islantilaisissa saagoissa, jotka on kirjoitettu 1100-1400 -luvulla.

Virossa kerätään juhannuksena kiiltomatoja, joiden uskotaan johdattavan maanalaiselle aarteelle.

Myös Virossa juhlitaan juhannusta kokoilla ja erilaisilla juhannustaioilla.

Kukkien lisäksi Virossa kerätään myös kiiltomatoja, joiden uskotaan johdattavan maanalaiselle aarteelle. Virolaisten omiin juhannusperinteisiin kuuluu myös kokon yli hyppääminen liekkien sammuttua: näin osoitetaan rohkeutta ja puhdistaudutaan menneisyyden painolasteista.

Virossa juhannuspäivä on kuitenkin aina 24.6. Juhannusaattona 23.6. vietetään myös Voitonpyhää (Võidupüha), joka on tärkeä kansallinen juhlapäivä.

Kirkko halusi korvata pakanalliset perinteet

Suomalaisten esi-isät ovat viettäneet ilman ja ukkosenjumala Ukon juhlaa kesäpäivänseisauksen aikaan.

Keskiajalla kirkko nimesi 24:nnen kesäkuuta Johannes Kastajan päiväksi. Sitä siis juhlittiin puoli vuotta ennen joulua ja Jeesuksen syntymää. Kirkko halusi korvata pakanalliset perinteet kristittyjen juhlalla. Sana juhannus juontuukin juuri Johannes Kastajasta.

Juhannuksen alkuperäisiä nimiä ovat olleet muun muassa vakkajuhla ja Ukon juhla. Monille tuttu mittumaari tulee ruotsin sanasta midsommar, keskikesä.

Monille tuttu mittumaari-nimitys tulee ruotsin sanasta midsommar, keskikesä.

Muuallakin Euroopassa 24.6. on ollut juhlapäivä, erityisesti keskiajalla. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa päivä kuuluu suuriin kirkollisiin juhlapyhiin.

Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
Metsäkurjenpolvea kutsutaan myös juhannuskukaksi. Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) Kuva: Pentti Kallinen/Yle juhannustaikakukat
Juhannusruusupensas, takana punainen puurakennus
Juhannusruusut kukkivat - nimensä mukaisesti - juhannuksen aikoihin. Juhannusruusupensas, takana punainen puurakennus Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi ruusut,juhannusruusu,juhannus

Vanhojen perinteiden juhla

Talonpoikaiskulttuurissa juhannus katkaisi työvuoden. Silloin talo siivottiin, sisätilat ja piha koristeltiin kukin ja koivuin. Juhannukseen kuuluivat myös juhlaruuat, saunominen, leikit ja tanssit.

Juhannuskokko ja sen ympärillä tanssiminen on yksi varhaisimmista juhannusperinteistä. Kokkojen tarkoitus oli sama kuin pääsiäistulienkin: liikkeellä olevien pahojen henkien ja demonien pois pelottaminen. Tulen ympärillä piti myös meluta ja elämöidä henkien karkottamiseksi.

Ennen 1900-lukua kokkoja poltettiin vain siellä täällä, mutta vähitellen ne yleistyivät koko maassa. Kokon ympärille kerääntyi koko kylä parhaissa juhlavaatteissan. Kokon sytyttäminen oli kylän vanhimman miehen tai jonkun arvovieraan kunniatehtävä.

Juhannustanko ja tuulimylly Oolannissa, Ruotsi.
Juhannussalko tuli Ruotsiin Saksasta Juhannustanko ja tuulimylly Oolannissa, Ruotsi. Kuva: Håkan Dahlberg oolanti

Salko kuuluu suomenruotsalaisiin juhannusperinteisiin

Ruotsissa suositut juhannussalottulivat Suomeen Ahvenanmaan kautta 1700-luvulla.

Ruotsiin perinne omaksuttiin luultavasti Saksasta jo keskiajalla, mutta koko maahan tapa levisi vasta 1900-luvulla. Papisto vastusti aikanaan juhannussalkoja, koska niihin liittyi tanssia ja muita kirkon mielestä sopimattomia tapoja. Toisaalta myös kirkoissa on tavattu juhannussalon muunnelmia.

Juhannussalkoja pystytetään erityisesti Suomen ruotsinkielisillä paikkakunnilla. Salkojen muoto vaihtelee: esimerkiksi Ahvenanmaan kaikissa kunnissa on oma versionsa juhannussalosta.

Juhannuksena kaupungit tyhjenevät

Juhannushäistä tuli suosittuja 1900-luvulla – sitä ennen häitä juhlittiin tavallisemmin syksyllä tai jouluaikaan. Sittemmin juhannushäät ovat vähentyneet, ja häitä järjestetään mieluummin juhannusta ympäröivinä viikonloppuina.

Luonto on edelleenkin oleellinen osa suomalaisten juhannuksen juhlintaa. Kaupunkien kadut tyhjenevät, kun ihmiset matkustavat mökeille, maalle ja luonnon äärelle viettämään keskikesän juhlaa.

Monen talon ovenpieliä koristavat juhannuskoivut, ja koivuista sidotaan myös vihtoja juhannussaunaan. Juhannuksen säätiedotusta kuunnellaan korva tarkkana.

Juhannuksen ruokapöytään kuuluvat uudet perunat, silli ja – varsinkin ruotsinkielisillä alueilla – snapsit. Grillissä tiristyy monenlaisia herkkuja - ennen muuta makkaraa.

Grillattua lohta ja salaattia.
Grilliruuat kuuluvat monen suomalaisen juhannuksen viettoon Grillattua lohta ja salaattia. Kuva: Media Cookery kala

Suomen lipun päivä

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. Aloitteen päivän viettämisestä teki Suomalaisuuden liitto vuonna 1926. Päiväksi ehdotettin juhannuspäivää, koska siihen ei liittynyt mitään poliittisia kytkentöjä.

Juhannuksesta tuli yleinen liputuspäivä vuonna 1934. (tämä oli jo alussa: Vuonna 1970 päätettiin, että lippu nostetaan salkoon kello 18 juhannusaattona ja lasketaan juhannuspäivänä kello 21. )

Edit 20.6.2017: juttua täydennetty ja kuvia vaihdettu

Ihminen ja yhteiskunta

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?