Hyppää pääsisältöön

Minne Marski Mikkelissä?

Mikkelissä nahisteltiin vuosikymmenten ajan Marskin patsaan sijoituspaikasta. Entisestä päämajakaupungista ei tahtonut millään löytyä sellaista paikkaa, jonka kaikki olisivat hyväksyneet.

Kuvanveistäjä Kalervo Kallion pronssinen veistos oli alun perin tarkoitus pystyttää Hallitustorille lääninhallituksen edustalle. Vasemmisto ei kuitenkaan sijoituspaikkaa hyväksynyt ja patsaspäätöksiä jouduttiin puimaan korkeinta hallinto-oikeutta myöten.

Vasemmisto esitti patsaan paikaksi Kirkkopuistoa, mutta kuvanveistäjää ja patsastoimikuntaa paikka ei miellyttänyt. Lopulta paikaksi valittiin Suur-Savon aukio, joka myöhemmin ristittiin Marskin aukioksi.

Kun patsas lopulta vuonna 1967 Mannerheimin 100-vuotissyntympäivänä paljastettiin, tilaisuuteen osallistui noin 7000 ihmistä.

Kiista patsaan paikasta kuitenkin jatkui. Vuonna 2003 patsas päätettiinkin siirtää uuteen paikkaan eli Mikkelin torille.

Lääninhallituksen läheisyyteen rakennettu alue palkittiin lopulta ympäristörakentamisen palkinnolla vuonna 2003.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto