Hyppää pääsisältöön

Silikoni lähetti radiossa surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia

Radio-ohjelma Silikoni lähetti vuodesta 1985 alkaen surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia mikrotietokoneiden harrastajille.

Tietokoneohjelmat oli tallennettu C-kaseteille, ja kuulijoilla oli mahdollisuus nauhoittaa niitä lähetyksestä omalla kasettinauhurillaan.

Sen jälkeen kasetti sujautettiin mikroon liitettyyn kasettiasemaan, josta ohjelman saattoi ladata omalle koneelleen.

Ensimmäinen tietokoneohjelma eli "surina" lähetettiin jo vuonna 1982 Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Tohtori Maija Typpi kertoo tästä kokeilusta Silikonin osassa 35 (leike 3).

Silikoni oli aluksi osa opetusohjelmien laajempaa Radio Rex -kokonaisuutta. Elokuussa 1985 lähetettiin Silikonin ensimmäisenä surinana Kai R. Lehtosen noin 30 rivin mittainen laskentaohjelma historian harrastajille (leike 1).

Elokuusta 1986 alkaen Silikonia lähetettiin viikottain puolen tunnin mittaisena. Seuraavana vuonna ohjelmalla oli yli 120 000 kuuntelijaa. Viimeinen lähetys tapahtui joulukuussa 1988.

Kuuntelijat lähettivät radioitavaksi omia tietokoneohjelmiaan. Lisäksi Silikoni seurasi tietokonealan tapahtumia, vastasi kirjeisiin ja keräsi tietokonevitsejä.

Ohjelmista on poistettu äänilevymusiikki.

Tietolaatikko

Pöytätietokoneita eli mikroja oli 1980-luvun alussa monen merkkisiä, eivätkä eri merkit olleet yhteensopivia toistensa kanssa. Niissä yleisesti käytettyä BASIC-ohjelmointikieltäkin (Beginner’s All Purpose Symbolic Instruction Code) oli useita eri ”murteita”. Hollannissa kehitettiin sen vuoksi Basicodeksi nimetty ohjelmointikieli, jonka oli määrä olla eräänlainen mikrotietokoneiden esperanto.

Se oli tärkeää siksikin, että tallennusvälineenä oli C-kasetti. Kun kasetti liitettiin radiolähettimeen, voitiin kasetilla oleva data lähettää kuin mikä tahansa radio-ohjelma, vaikka se kuulostikin käsittämättömältä sirinältä ja surinalta. Kuuntelija saattoi nauhoittaa sen lähetyksestä omalle C-kasetilleen ja pistää kasetin tietokoneeseensa, jolloin tietokone suoritti ohjelman. Kun kaikkien mikrojen piti ymmärtää Basicodea, asianharrastajille voitiin tällä tavoin välittää mielenkiintoista materiaalia heidän mikrojensa merkistä riippumatta.

Tällaista tietokoneohjelman lähettämistä radion kautta oli kokeiltu Suomessakin vuonna 1982 Maija Typen ja Pekka Lehtiön toimittamassa Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Vuonna 1985 lähetettiin Risto Nurmen toimittamassa Kouluradion Radio Rexissä Kai R. Lehtosen ja Eero Syrjäsen laatima pikku ohjelma, joka laski näppärästi, kuinka paljon aikaa kahden sille annetun päivämäärän välillä oli kulunut.

Kokeilu onnistui niin hyvin, että Kouluradion toimituspäällikön Kai R. Lehtosen esityksestä irrotettiin 1986 Kouluradiosta erikoistuotantoryhmä, jonka vetäjänä oli Lehtonen ja toisina jäseninä aluksi Heli Holma ja Hanna Lähteenmäki, sittemmin vain Heli Holma. Ryhmän nimikkoäänitarkkailijana oli Risto Noponen.
Ryhmän tuottama jokaviikkoinen puolituntinen ohjelma sai nimen ”Silikoni - ohjelma tietokoneikäisille”. Siinä kerrottiin mikrotietokoneiden käyttäjiä kiinnostaneista asioista ja lähetettiin myös kuuntelijoiden laatimia BASIC-ohjelmia. Kun osoittautui, että Suomessa ei tunnettu riittävää harrastusta Basicoden opettelemiseen, lähetettiin Silikonissa surinat merkkikohtaisessa muodossa pyrkien tarjoamaan aina jotakin yleisimpien mikromerkkien käyttäjille.

Vuonna 1987 Silikoni sai Yleisradion journalististipendin ”erityistä journalistista taitoa vaatineesta ohjelmallisesta näytöstä”. Tietotekniikan liitto r.y. nimesi Lehtosen 1991 vuoden ATK-vaikuttajaksi ”tunnustuksena hänen ansioistaan tietotekniikan tuomisessa radion avulla tutuksi laajoille harrastajapiireille”.

Olisi saattanut odottaa, että häiriöääniä muistuttaneet surinat olisivat suututtaneet muuta yleisöä. Kuuntelijoita varoitettiinkin aina ennen Silikonin alkua siitä, mitä tuleman piti. Pääkuuluttaja Pentti Fagerholm tosin sanoi Lehtoselle, että kuuluttaja joutui kafkamaiseen tilanteeseen. Kun kuuluttaja näet oli tottunut pyytelemään anteeksi kaikenlaisia häiriörätinöitä, hänen pitikin nyt selittää, että ”häiriöt” olivat tärkeä osa ohjelmaa. Eräskin 75-vuotiaaksi ilmoittautunut naishenkilö kirjoitti ja sanoi, että vaikkei hän tietokoneista mitään ymmärtänyt, hänestä oli tavattoman kiintoisaa kuulla, miten erilaisilla surinoilla eri tietokoneet ääntelivät!

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.