Hyppää pääsisältöön

Silikoni lähetti radiossa surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia

Radio-ohjelma Silikoni lähetti vuodesta 1985 alkaen surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia mikrotietokoneiden harrastajille.

Tietokoneohjelmat oli tallennettu C-kaseteille, ja kuulijoilla oli mahdollisuus nauhoittaa niitä lähetyksestä omalla kasettinauhurillaan.

Sen jälkeen kasetti sujautettiin mikroon liitettyyn kasettiasemaan, josta ohjelman saattoi ladata omalle koneelleen.

Ensimmäinen tietokoneohjelma eli "surina" lähetettiin jo vuonna 1982 Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Tohtori Maija Typpi kertoo tästä kokeilusta Silikonin osassa 35 (leike 3).

Silikoni oli aluksi osa opetusohjelmien laajempaa Radio Rex -kokonaisuutta. Elokuussa 1985 lähetettiin Silikonin ensimmäisenä surinana Kai R. Lehtosen noin 30 rivin mittainen laskentaohjelma historian harrastajille (leike 1).

Elokuusta 1986 alkaen Silikonia lähetettiin viikottain puolen tunnin mittaisena. Seuraavana vuonna ohjelmalla oli yli 120 000 kuuntelijaa. Viimeinen lähetys tapahtui joulukuussa 1988.

Kuuntelijat lähettivät radioitavaksi omia tietokoneohjelmiaan. Lisäksi Silikoni seurasi tietokonealan tapahtumia, vastasi kirjeisiin ja keräsi tietokonevitsejä.

Ohjelmista on poistettu äänilevymusiikki.

Tietolaatikko

Pöytätietokoneita eli mikroja oli 1980-luvun alussa monen merkkisiä, eivätkä eri merkit olleet yhteensopivia toistensa kanssa. Niissä yleisesti käytettyä BASIC-ohjelmointikieltäkin (Beginner’s All Purpose Symbolic Instruction Code) oli useita eri ”murteita”. Hollannissa kehitettiin sen vuoksi Basicodeksi nimetty ohjelmointikieli, jonka oli määrä olla eräänlainen mikrotietokoneiden esperanto.

Se oli tärkeää siksikin, että tallennusvälineenä oli C-kasetti. Kun kasetti liitettiin radiolähettimeen, voitiin kasetilla oleva data lähettää kuin mikä tahansa radio-ohjelma, vaikka se kuulostikin käsittämättömältä sirinältä ja surinalta. Kuuntelija saattoi nauhoittaa sen lähetyksestä omalle C-kasetilleen ja pistää kasetin tietokoneeseensa, jolloin tietokone suoritti ohjelman. Kun kaikkien mikrojen piti ymmärtää Basicodea, asianharrastajille voitiin tällä tavoin välittää mielenkiintoista materiaalia heidän mikrojensa merkistä riippumatta.

Tällaista tietokoneohjelman lähettämistä radion kautta oli kokeiltu Suomessakin vuonna 1982 Maija Typen ja Pekka Lehtiön toimittamassa Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Vuonna 1985 lähetettiin Risto Nurmen toimittamassa Kouluradion Radio Rexissä Kai R. Lehtosen ja Eero Syrjäsen laatima pikku ohjelma, joka laski näppärästi, kuinka paljon aikaa kahden sille annetun päivämäärän välillä oli kulunut.

Kokeilu onnistui niin hyvin, että Kouluradion toimituspäällikön Kai R. Lehtosen esityksestä irrotettiin 1986 Kouluradiosta erikoistuotantoryhmä, jonka vetäjänä oli Lehtonen ja toisina jäseninä aluksi Heli Holma ja Hanna Lähteenmäki, sittemmin vain Heli Holma. Ryhmän nimikkoäänitarkkailijana oli Risto Noponen.
Ryhmän tuottama jokaviikkoinen puolituntinen ohjelma sai nimen ”Silikoni - ohjelma tietokoneikäisille”. Siinä kerrottiin mikrotietokoneiden käyttäjiä kiinnostaneista asioista ja lähetettiin myös kuuntelijoiden laatimia BASIC-ohjelmia. Kun osoittautui, että Suomessa ei tunnettu riittävää harrastusta Basicoden opettelemiseen, lähetettiin Silikonissa surinat merkkikohtaisessa muodossa pyrkien tarjoamaan aina jotakin yleisimpien mikromerkkien käyttäjille.

Vuonna 1987 Silikoni sai Yleisradion journalististipendin ”erityistä journalistista taitoa vaatineesta ohjelmallisesta näytöstä”. Tietotekniikan liitto r.y. nimesi Lehtosen 1991 vuoden ATK-vaikuttajaksi ”tunnustuksena hänen ansioistaan tietotekniikan tuomisessa radion avulla tutuksi laajoille harrastajapiireille”.

Olisi saattanut odottaa, että häiriöääniä muistuttaneet surinat olisivat suututtaneet muuta yleisöä. Kuuntelijoita varoitettiinkin aina ennen Silikonin alkua siitä, mitä tuleman piti. Pääkuuluttaja Pentti Fagerholm tosin sanoi Lehtoselle, että kuuluttaja joutui kafkamaiseen tilanteeseen. Kun kuuluttaja näet oli tottunut pyytelemään anteeksi kaikenlaisia häiriörätinöitä, hänen pitikin nyt selittää, että ”häiriöt” olivat tärkeä osa ohjelmaa. Eräskin 75-vuotiaaksi ilmoittautunut naishenkilö kirjoitti ja sanoi, että vaikkei hän tietokoneista mitään ymmärtänyt, hänestä oli tavattoman kiintoisaa kuulla, miten erilaisilla surinoilla eri tietokoneet ääntelivät!

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.