Hyppää pääsisältöön

Silikoni lähetti radiossa surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia

Radio-ohjelma Silikoni lähetti vuodesta 1985 alkaen surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia mikrotietokoneiden harrastajille.

Tietokoneohjelmat oli tallennettu C-kaseteille, ja kuulijoilla oli mahdollisuus nauhoittaa niitä lähetyksestä omalla kasettinauhurillaan.

Sen jälkeen kasetti sujautettiin mikroon liitettyyn kasettiasemaan, josta ohjelman saattoi ladata omalle koneelleen.

Ensimmäinen tietokoneohjelma eli "surina" lähetettiin jo vuonna 1982 Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Tohtori Maija Typpi kertoo tästä kokeilusta Silikonin osassa 35 (leike 3).

Silikoni oli aluksi osa opetusohjelmien laajempaa Radio Rex -kokonaisuutta. Elokuussa 1985 lähetettiin Silikonin ensimmäisenä surinana Kai R. Lehtosen noin 30 rivin mittainen laskentaohjelma historian harrastajille (leike 1).

Elokuusta 1986 alkaen Silikonia lähetettiin viikottain puolen tunnin mittaisena. Seuraavana vuonna ohjelmalla oli yli 120 000 kuuntelijaa. Viimeinen lähetys tapahtui joulukuussa 1988.

Kuuntelijat lähettivät radioitavaksi omia tietokoneohjelmiaan. Lisäksi Silikoni seurasi tietokonealan tapahtumia, vastasi kirjeisiin ja keräsi tietokonevitsejä.

Ohjelmista on poistettu äänilevymusiikki.

Tietolaatikko

Pöytätietokoneita eli mikroja oli 1980-luvun alussa monen merkkisiä, eivätkä eri merkit olleet yhteensopivia toistensa kanssa. Niissä yleisesti käytettyä BASIC-ohjelmointikieltäkin (Beginner’s All Purpose Symbolic Instruction Code) oli useita eri ”murteita”. Hollannissa kehitettiin sen vuoksi Basicodeksi nimetty ohjelmointikieli, jonka oli määrä olla eräänlainen mikrotietokoneiden esperanto.

Se oli tärkeää siksikin, että tallennusvälineenä oli C-kasetti. Kun kasetti liitettiin radiolähettimeen, voitiin kasetilla oleva data lähettää kuin mikä tahansa radio-ohjelma, vaikka se kuulostikin käsittämättömältä sirinältä ja surinalta. Kuuntelija saattoi nauhoittaa sen lähetyksestä omalle C-kasetilleen ja pistää kasetin tietokoneeseensa, jolloin tietokone suoritti ohjelman. Kun kaikkien mikrojen piti ymmärtää Basicodea, asianharrastajille voitiin tällä tavoin välittää mielenkiintoista materiaalia heidän mikrojensa merkistä riippumatta.

Tällaista tietokoneohjelman lähettämistä radion kautta oli kokeiltu Suomessakin vuonna 1982 Maija Typen ja Pekka Lehtiön toimittamassa Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Vuonna 1985 lähetettiin Risto Nurmen toimittamassa Kouluradion Radio Rexissä Kai R. Lehtosen ja Eero Syrjäsen laatima pikku ohjelma, joka laski näppärästi, kuinka paljon aikaa kahden sille annetun päivämäärän välillä oli kulunut.

Kokeilu onnistui niin hyvin, että Kouluradion toimituspäällikön Kai R. Lehtosen esityksestä irrotettiin 1986 Kouluradiosta erikoistuotantoryhmä, jonka vetäjänä oli Lehtonen ja toisina jäseninä aluksi Heli Holma ja Hanna Lähteenmäki, sittemmin vain Heli Holma. Ryhmän nimikkoäänitarkkailijana oli Risto Noponen.
Ryhmän tuottama jokaviikkoinen puolituntinen ohjelma sai nimen ”Silikoni - ohjelma tietokoneikäisille”. Siinä kerrottiin mikrotietokoneiden käyttäjiä kiinnostaneista asioista ja lähetettiin myös kuuntelijoiden laatimia BASIC-ohjelmia. Kun osoittautui, että Suomessa ei tunnettu riittävää harrastusta Basicoden opettelemiseen, lähetettiin Silikonissa surinat merkkikohtaisessa muodossa pyrkien tarjoamaan aina jotakin yleisimpien mikromerkkien käyttäjille.

Vuonna 1987 Silikoni sai Yleisradion journalististipendin ”erityistä journalistista taitoa vaatineesta ohjelmallisesta näytöstä”. Tietotekniikan liitto r.y. nimesi Lehtosen 1991 vuoden ATK-vaikuttajaksi ”tunnustuksena hänen ansioistaan tietotekniikan tuomisessa radion avulla tutuksi laajoille harrastajapiireille”.

Olisi saattanut odottaa, että häiriöääniä muistuttaneet surinat olisivat suututtaneet muuta yleisöä. Kuuntelijoita varoitettiinkin aina ennen Silikonin alkua siitä, mitä tuleman piti. Pääkuuluttaja Pentti Fagerholm tosin sanoi Lehtoselle, että kuuluttaja joutui kafkamaiseen tilanteeseen. Kun kuuluttaja näet oli tottunut pyytelemään anteeksi kaikenlaisia häiriörätinöitä, hänen pitikin nyt selittää, että ”häiriöt” olivat tärkeä osa ohjelmaa. Eräskin 75-vuotiaaksi ilmoittautunut naishenkilö kirjoitti ja sanoi, että vaikkei hän tietokoneista mitään ymmärtänyt, hänestä oli tavattoman kiintoisaa kuulla, miten erilaisilla surinoilla eri tietokoneet ääntelivät!

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.