Hyppää pääsisältöön

Herätysjuhla

Radiomafian kolmituntinen aamulähetys Herätysjuhla saatteli kuuntelijoita uuden päivän alkuun kahdeksan vuoden ajan.

Ohjelma alkoi vuonna 1990. Radiomafian myöhemmän ohjelmajohtajan Jukka Haarman mukaan Herätysjuhla oli "varmasti yhtenä parhaista aamu-ohjelmanimistä ikinä".

Omien juontojen, sketsien ja haastatteluosuuksien lisäksi Herätysjuhlan elementtejä olivat mm. Luonteri Surf –yhtyeen Aamu maalla, turkulais-eteläpohjalaisin voimin tehty Toimisto, Maisteri Frangenin kokonaisedullinen levypaketti, Pop-Korni, Martti ”Huuhaa” Innasen pakinat jne. Toimistoa seurasi niin ikään lyhytikäiseksi jäänyt Niittosilppurilla Kongoon.

Herätysjuhlan toimittajien nimilista on melkoinen siivu Yleisradion historiaa. Alkuvaiheessa ohjelmaa juonsivat mm. Tero Liete, Juha Roiha, Jusu Lounela, Eve Roponen, Markku Halme ja Susa Block.

Myöhemmin ohjelmaa ovat tehneet mm. Asko Kallonen, Olga Ketonen, Kimmo Kivisilta, Vuokko Järvilehto, Juha Vuorinen, Harri Strömberg, Paula Noronen ja Sanna Kojo. Välillä Herätysjuhlan tilalla kuultiin Arto Nybergin ja Satu Kurvisen juontama "Aamulla Arto ja Satu" ja sen jatke "Radiomafian Aamu/Satu ja Pojat".

Herätysjuhla jatkoi vuonna 1997, mutta kuuntelijamäärien laskettua sen paikalla aloitti vuonna 1998 "Hyvää huomenta Ulmanen", jota tekivät Kai Ulmanen, Josper Knutas, Sari Laine ja Lilli Loiri. Se puolestaan korvautui vuonna 2000 "Radiomafian Aamulla", jonka keulakuvia olivat Mikko ”Peltsi” Peltola ja Juuso Myllyrinne.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto