Hyppää pääsisältöön

Kohtaaminen – miten minusta tuli minä

Radiomafian Miten minusta tuli minä -ohjelmaa lähetettiin vuosina 1991–1996 milloin putkasta, milloin keskeltä urheilukilpailua.

Ohjelmasarjan piti alun perin olla nimeltään pelkkä Kohtaaminen, mutta otsikko täydentyi heti alussa pidempään muotoonsa. Yli 200 lähetyksessä vuosina haastateltiin musiikin, viihteen, teatterin ja elokuvan tekijöitä, kirjailijoita, urheilijoita jne. Idealtaan sarja muistutti hieman Heikki Hietamiehen juontamaa Yllätys yllätys -tv-ohjelmaa. Yksi ensimmäisiä uhreja oli Gösta Sundqvist.

Ohjelmassa kuultiin kulloisenkin vieraan lapsuudenystävien, opettajien tai työtovereiden muisteluja päähenkilöstä. Heitä käytiin jututtamassa nauhalle joskus pitkienkin matkojen päässä. Ohjelman vieras ei tiennyt edeltäkäsin, mitä haastatteluosuudet tulisivat pitämään sisällään.

Varsinainen ohjelma lähetettiin aina suorana jostakin päähenkilön valitsemasta paikaasta. Kirjailija Jari Tervo halusi haastattelun tapahtuvan putkassa. Muusikko Veltto Virtasen haastattelu radioitiin Pirkkahallissa pidetystä urheilukilpailusta katsomon eturivistä. Eino Grön kohdattiin Helsingin työväentalolla, jossa hänet aikanaan keksittiin levylaulajaksi iskelmälaulukilpailusta.

Ohjelmaa oli yleensä tekemässä kaksi toimittajaa. Heistä toinen hoiti haastattelun, toinen ohjasi lähetystä ulkolähetysautossa. Sarjaa tekivät mm. Nadja Nowak, Olga Ketonen, Marjukka Ollilainen, Seppo Bruun, Santtu Luoto, Merete Manninen, Mia Halonen ja Heli Roiha. Marko Gustafsson on jatkanut Miten minusta tuli minä -sarjaa 2000-luvulla ensin YLE Radio Q:ssa ja myöhemmin YLE Radio Suomessa.

  • Lataa Miten minusta tuli minä, Kylli-täti MP3:na (yle.fi)
  • Lataa Miten minusta tuli minä, Heikki "Hector" Harma MP3:na (yle.fi)
  • Kommentit
    • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

      1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

      Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

    • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

      Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

      Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto