Hyppää pääsisältöön

Ruben Stiller kolaroi kökkötraktorin kanssa

Radiomafian toimittaja Ruben Stiller hyllytettiin kolmeksi kuukaudeksi hänen kutsuttuaan ohjelmassaan radiojohtaja Tapio Siikalaa "kepulaiseksi kökkötraktoriksi". Tapahtumaketju päättyi lopulta Stillerin irtisanomiseen.

Stiller sivusi Ylen johtajien avuja jo keväällä 1993 lähetetyssä Lopullinen valinta -ohjelmassa, jonka pääaiheena oli presidentti Mauno Koiviston ilmoitus siitä, ettei hän aio pyrkiä enää kolmannelle kaudelle. Lähetyksen lopuksi Stiller käsitteli johtajuutta niin yleisesti kuin Yleisradiossakin. Komentelu, status ja paskantärkeys olivat hänen mukaansa johtajille ensisijaista, alaisten ideat puolestaan arvottomia.

Elokuun 27:ntenä 1993 Stiller kuuli uutisen, jonka mukaan Ylen alue- ja uutistoimintaa johtaneesta Tapio Siikalasta oltiin leipomassa koko radiotoimialan johtajaa. Kauhistunut Stiller sanoi omassa ohjelmassaan Siikalan päätoimen Radio Suomessa olleen "laskea kuinka monta paska- ja perkele-sanaa toimittaja käyttää".

Minä elän viimeisiä aikoja, jolloin voin puhua vapaasti. Vuoden 1994 alusta mahdollisesti Tapio Siikala on tässä lafkassa kökkötraktorina, höyryjunana, se johtaja joka määrää täällä tahdin, ja silloin minä en enää voi puhua vapaasti.― Ruben Stiller

Silloinen radiojohtaja Olli Alho ja Radiomafian toimituspäällikkö Pentti Kemppainen määräsivät Stillerin ohjelmasarjan hyllytettäväksi kolmen kuukauden ajaksi. Siikala itse tiettävästi vain naureskeli Stillerin kommentille.

Tapaus herätti muissa tiedotusvälineissä laajaa huomiota. Syyskuun kolmantena päivänä Stiller palasi omin luvin eetteriin Radiomafian Ooppera-ohjelmassa "riistettyään väkivalloin" mikrofonin juontaja Outi Poppilta. Lähetyksessä hän kertoi peittelemättömän mielipiteensä Kemppaisesta ja Alhosta.

Välikohtauksen seurauksena olivat potkut. Siikala nimitettiin radion johtajaksi vuodenvaihteessa. Alhosta tuli Ylen Ykkösen kanavajohtaja, ja Kemppaisen seuraajaksi nimitettiin Leena Pakkanen. Stiller palasi Yleisradioon vuonna 2009 tekemään Pressiklubi-ohjelmaa.

Ohjelmanäytteistä on poistettu musiikki.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto