Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Kirjeenvaihtajana neuvostojen maassa

Moskovan kirjeenvaihtajan tehtävä, raportointi ja tiedonvälitys tietoa pimittävässä valtiossa, ei ollut helppo tehtävä 1980-luvun Neuvostoliitossa.

Tietolaatikko

Mihail Gorbatšovin alkuun saattama murros heijastui myös Yleisradion Neuvostoliiton kirjeenvaihtajan vakanssiin. Moskovan kirjeenvaihtajan paikka oli perinteisesti ollut Suomen kommunistisen puolueen läänitys, kunnes uutistoiminnan päällikkö Aarne Tanninen hermostui kirjeenvaihtajien neuvostomyönteiseen uutisointiin ja junaili Moskovaan toisen kirjeenvaihtajan vakanssin. Tähän tehtävään Yrjö Länsipuro ei-SKP:läisenä toimittajana nimitettiin. Poliittisesta neutraloitumisesta huolimatta Moskovan kirjeenvaihtajan vanha SKP:läinen maine istui kuitenkin tiukassa. (TP)
Ohjelman ensiesitys: YLE Puhe lauantai 5.6. klo 18.32 ja sunnuntai 6.6. klo 9.30.

Länsikirjeenvaihtajat joutuivat harjoittamaan jatkuvaa taiteilua juttuja tehdessään. Gorbatšovin glasnostille, uudelle avoimuudelle, oli huutava tarve. Neuvostoliitossa uutisia pimitettiin ja tärkeistä asioista tihkui tietoa vain vihjein ja huhuin.

Hyvä esimerkki Moskovan haastavista journalistisista oloista on Leonid Brežnevin kuolema vuonna 1982. Neuvostoliitossa Brežnevin kuolemasta ei kerrottu ja länsikirjeenvaihtajat joutuivat rakentamaan juttunsa epämääräisten huhujen ja oman päättelyn varaan.

Asian selvittely vaati myös Yleisradion kirjeenvaihtajilta, Yrjö Länsipurolta ja hänen kollegaltaan Reijo Nikkilältä, melkoista salapoliisintyötä. Tapaus on esimerkki siitä, kuinka huterilla jaloilla tiedonvälitys seisoi Neuvostoliitossa.

Perinteisesti Moskovan kirjeenvaihtajien raportit eivät käsitelleet juuri lainkaan Neuvostoliiton vaikeita ongelmia. Pitkään Neuvostoliitosta kumpusi ulospäin vain kertomuksia saavutuksista ja sosialismin virstanpylväistä. Esimerkiksi uutisia mielenosoituksista tai työtaisteluista ei tehty ennen kuin 1980-luvulla.

Mihail Gorbatšovin myötä voimaa alleen saanut itäblokin kurssin muutos näkyi nopeasti myös kirjeenvaihtajien raporteissa. Kun 1980-luvun loppua kohden Neuvostoliittoa koskevissa uutisissa alkoi yhtäkkiä olla vain ja ainoastaan ongelmia, oli muutos entiseen raju.

Vaikka esimerkiksi Yrjö Länsipuron työtoveri, Yleisradion toinen Moskovan kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä, oli 1980-luvun puoliväliin saakka hyvin lojaali Neuvostoliitolle, alkoivat hänenkin juttunsa Mihail Gorbatšovin glasnostin myötä avartua.

Gorbatšovin nostattama innostus oli suurta ja Yleisradion kirjeenvaihtajana Moskovassa vuodesta 1981 vuoteen 1987 toiminut Yrjö Länsipuro toteaakin Mihail Gorbatšovin olleen ”heidän kirjeenvaihtajasukupolvensa sankari”.

Tapahtui 1985 –sarjassa Yrjö Länsipuro muistelee aikaansa Moskovan kirjeenvaihtajana ja kertoo, minkälainen missio hänelle Yleisradion uutisjohdon taholta aikoinaan uskottiin, hänen ottaessaan vastaan kirjeenvaihtajan vakanssin.

Teksti: Tapio Pajunen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto